Onko EU elefantti vai kameli oli avauskysymys panelisteille?
Mielenkiintoisia vastauksia ja tulkitsin, että enemmän kamelin suuntaan ajatukset kallistuivat eli kuten Sixten Korkmankin kolumnissaan:
”Metaforan mukaan EU on kuin kameli, kummallisen näköinen mutta vaikeaan ympäristöönsä hyvin sopeutunut otus.”
Ja toiseksi onko EU organisoitua skitsofreniaa?
Voi kai niinkin arvioida, vaikka sairaudella kuvaamine ei olekaan onnistunut ilmaisutapa.
Yleisön arvio oli, että fiksua porukkaa ja sivistynyttä keskustelua:
- Vilhelm Junnila pääsi loistamaan kansainvälisilla kontakteillaan ja tiedoillaan
- Piia Elo vakuutti kuulijat soveliaisuudellaan ja nokkeluudellaan
- Sauli Seittenranta oli vapauden asialla ja painotti rauhan asiaa.
EU:n rahoitus on kohdallaan ja maahanmuutto välttämätön Piia ja Saulin mielestä ja Vilhelmkin oli melkein samoilla linjoilla paitsi sitten ne tavanomaiset.
Regulaatio ja liitovaltio eivät saaneet kannatusta.
Paljon asiallista maininnan arvoista jää referoimatta.
- Havainto on , että maailma muuttunut. Tuskin muistamme aikoja, jolloin vaalit voitettiin
”Missä ongelma, siellä EU ja päinvastoin.” - Kaikesta näki, että Vilhelm Junnilalla oli sanomisen runsauden pula, joka johtunee hänen vahvasta asemasta ja kovasta paineesta menestyä.
- Piia Elo antaa taidonnäytettä ehkä myös tuleviin koitoksiin, valmiudet ovat nousseet kohisten, joten jos vaan kuulijoita olisi, niin nytkin olisi saumaa.
- Sauli Seittenrannalla on valmiudet monin tavoin kunnossa ja perästä kuuluu!
Kiitos kirjaston johtajalla , hieno paikka ja kaikki sujuu!
Kiitos rauhallinen yleisö, joista erityismaininta kuuluu Naantalin miniälle Kirsti Leivolle, 97
