Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Ennen omistaminen nyt osaaminen

MariLahtijaViljaSiitonen20170501

Hesarin vapun pääkirjoitus: Demarit marssivat taaksepäin

Kesällä pidettävissä Britannian ja Ranskan
parlamenttivaaleissa kiinnostavinta ei ole enää se, nouseeko EU-vastaisuus tai
populismi. Nyt kannattaa katsoa, miten käy maltilliselle vasemmistolle.

Rivien välistä luen, että EU-vastaisuus ja populismi eivät kuuluisikaan yhteen vaan ne olisivatkin toistensa vastakohtia.
Kun ehdotetaan, että maltillisen vasemmiston
kannatuskehitystä kannatta katsoa; se taittaakin  tarkoittaa, että odotetaan maltillisen vasemmiston häviämistä. Kirjoitus
päättyy:

Populismi ohjaa etsimään ”syvimpää syytä” esimerkiksi
maahanmuuttajista, vapaakaupasta, EU:sta sekä vanhoista talouden ja politiikan
voimista – kuten sosiaalidemokraateista.
”Sorronalaiseksi” itsensä tuntevat eivät hae ratkaisuja demarien tarjoamalta
suunnalta: maltillisesta muutoksesta ja solidaarisuudesta. Vappumarssin väki
siirtyy ”me ensin” -mielenosoituksiin tai jää kotiin syömään katkeraa
perunasalaattia.

Johtopäätös osuu, näin varmaankin ihmisten tajuntaa
suunnataan. Ja yhtenä suuntaajana on itse media, kuten tästä esimerkkinä oleva pääkirjoituksen Forssan ohjelman lainauksen valinta: 

Syvimpänä syynä kaikkialla huomattavaan
kansojen työtätekeväin kerrosten sorronalaiseen asemaan eivät ole yksityiset
valtiolliset laitokset, vaan se koko yhteiskunnallisen elämän perustuksena
oleva ja oloja täydellisesti vallitseva tosiasia, että tuotannonvälikappaleiden
omistaminen on tullut yksien yksinoikeudeksi.

Lainaamatta jäänyt ohjelman alku kuuluu:

Sosialidemokraattinen
puolue Suomessa pyrkii samoin kuin
sosialidemokraattiset puolueet muissakin maissa vapauttamaan koko kansaa taloudellisen
riippuvaisuuden, valtiollisen alaikäisyyden ja henkisen holhuunalaisuuden
kahleista

Kun Hesarin pääkirjoittaja ei aloittanut vaan unohti Forssan ohjelman ensimmäisestä kappaleen, hän unohti sosialidemokratian keksisimmän  termin: Ihmisen
vapauttaminen.
Sen sijaan siinä kerrottiin, mitä sosialidemokraatit pitivät  viime vuosisadan alun vapautuksen esteiden syinä.

Mutta maailma on  muuttunut ja melko paljon sosialidemokratian ansioista

Muutoksen
tekijöinä ovat olleet tieteellisen kehityksen lisäksi yhteiskunnissa vaikuttaneet
voimat ja kehittyneet uudenaikaiset hallintomallit, joiden keskeisin sisältö on
ollut valtiollisen alaikäisyyden ylittäminen demokratian avulla sekä
holhuunalaisuudesta kahleiden murtuminen ihmisoikeuksia kunnioittavan
lainsäädännön myötä. Taloudellisen riippuvaisuuden merkityskin on muuttunut, mutta
ei poistunut:

Puoluesihteeri Antton Rönnholm  analysoi vappuna nykyaikaisen yhteiskunnan
rakenteita:

Valtaosalla meistä ei ole asemaa tai pääomia, joka turvaisi toimeentulomme,
ja tästä syystä myymme työtämme elättääkseen itsemme. Samalla tähän
palkkatyöhön kohdistuu yhteiskunnassa aina rakenteellista vallankäyttöä, jossa
valtaa on lähes aina enemmän työn ostajalla kuin sen myyjällä.

Ammatillinen työväenliike on pyrkinyt tasapainottamaan
tilannetta niin, että palkkatyö muodostuisi myös oikeuksien lähteeksi.
Palkkatyösuhde on taannut myös oikeuksia lakien ja kollektiivisopimusten muodossa.
Tämän rakenteellisen vallan tunnistaminen on keskeinen osa vasemmistolaista
yhteiskunta-analyysiä.

Tämä analyysi tunnistaa, että hyvän jakautuminen
yhteiskunnassa ja markkinoilla ei ole automaattista tai neutraalia, vaan heijastaa
aina jonkun valtaa.

Yllä laianatun puheen Antton aloitti vapun teemoituksella.

Vappu kun on työn
juhla ja siirtymäriitti keväästä kesään, säistä huolimatta. Se on samalla kasvun
ja tulevaisuuden juhla. Tästä syystä puhun teille työstä ja tulevaisuudesta. Työstä
käsitteenä on viime vuosina keskusteltu sosialidemokraattien piirissä ja tiedän,
että vasemmistossa laajemminkin. Osa vaatii, että luovumme käsittelemästä työtä
arvona. Mutta mistä ja minkälaisesta työstä silloin puhutaan, kun sanotaan että
työ ei ole arvo?

Hänen analyysinsä nyky-yhteiskunnasta kertoo selkeästi sen,
että rakenteelliset tekijät ja niiden määräämä valta on edelleen merkittävimpiä
yhteiskunnallisen vaikuttamisessa.

Tunnistaessamme sen,
että markkinoidentuottama lopputulos syntyy osaltaan markkinoiden pelisäännöistä
ja niillä piilevästä rakenteellisesta vallasta, ymmärrämme, että markkinoiden
tuottama tulonjako ei ole mikään objektiivinen osoitus ihmisten tuottavuudesta tai
arvosta yhteiskunnassa, eikä myöskään oikeudenmukainen perusta
yhteiskunnallisen hyvän jakautumiselle.
Sen takia se, että kaikki eivät löydä markkinoilta työtä hinnalla, jolla heidän
työllistymisensä kannattaisi, ei johdu henkilöistä itsestään, vaan voi johtua
myös järjestelmän vinoista pelisäännöistä.

Asia on olennainen, koska etenevä työnjako ja arvoketjujen pirstaloituminen
kasvattavat entisestään talouden solmukohtiin sisältyvän vallan merkitystä. Digitaalisessa taloudessa ekosysteemin
hallitsijalla voi olla valtavan vahva rakenteellinen valta-asema, jota
myöhempien markkinoille tulijoiden voi olla mahdotonta murtaa. Kuka hyväksyy,
myy ja välittää taskussasi olevan älykännykän sovellukset? Se, jonka alustalla
ne toimivat. Tähän liittyy suurten monopolivoittojen mahdollisuus.

Syvenevän työnjaon taloudessa rakenteellinen valta määrää talouden
toimintaa ja sen tuotosten jakautumista. Sitä tärkeämpää on tunnistaa analyysissämme tuo
valta eikä ottaa markkinoiden tuottamia lopputuloksia objektiivisena
tuottavuuden mittana.

Vielä kohtalokkaampaa olisi unohtaa se peruslähtökohta, että jokaisella
ihmisellä onannettavaa yhteiselle maailmallemme. Eli pelisäännöt tulee rakentaa siten,
että kaikki saadaan osallistumaan maailmamme rakentamiseen. Jokainen lenkki on
tärkeä.

Maailman muutoksen analyysiinsä Antton on liittänyt myös muiden arvioita
ja niiden perusteella hän perustelee myös sosialidemokratian tulevaisuuden
tavoitteita.

Klaus Schwab, Maailman talousfoorumin perustaja, väittää, että ”kapitalismi
korvataan ”talentismilla”.” Teollistumisen idea oli korvata pääomalla työvoimaa.
Pääomasta tuli tärkein arvo. Mutta ”kapitaali on nyt väistymässä ja inhimilliset
kyvyt tulleet tilalle; tarvitaan ”luovuutta ja kykyä innovoida”. Tästä seuraa,että vahvan taloudellisen järjestelmän pitää investoida ihmisiin.

Tässä tulemme myös keskeiseen oikeiston ja vasemmiston eroon. Me uskomme että jokaisella
on halu ja kyky osallistua, että jokaisen pitää saada oppia. Tuleva työelämä edellyttää
entistä monipuolisempia taitoja ja tästä syytä meidän on valmistauduttava osaamisloikkaan.

Sosialidemokraatteina ajamme osaamistason kasvua ja työkaluja sen
päivittämiseksi kuin aikanaan peruskoulu-uudistusta. Suomi ei juossut itseään
maailman kartalle. Suomi koulutti itsensä maailman kartalle.

Kun katsoin ympärilleni Turun vappujuhlissa näin siellä monia pitkäaikaisia ystäviä ja tovereita. Mutta samalla näin nuorta osaamista. Rohkenen päätellä, että tohtorit ovat joukoisamme tulevaisuuden tekemisen tarkoituksessa.

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi