Useat taloustieteilijät, minä mukaan lukien, ovat pitkään väittäneet, että kahden prosentin tavoite on liian alhainen. Tämä ei ole radikaali kanta; monet 3 tai jopa 4 prosentin tavoitteen kannattajat ovat yhtä valtavirtaa kuin voivat. Äskettäin Olivier Blanchard, Kansainvälisen valuuttarahaston entinen pääekonomisti, esitti kolmea asiaa The Financial Timesissa. Paul Krugman NYT
Taloustiedettä vai politiikkaa. Molempia. Muistetaan, ettei taloustiede ole luonnontieteiden kaltaista. Tässä vasta yllättäen menehtynyt Vattin tutkimus professori Tuomas Pekkarinen oli lausunut:
HS JULKAISI Pekkarisen 50-vuotishaastattelun kesäkuussa. Haastattelussa hän muun muassa varoitti luottamasta liikaa käsitykseen taloustieteestä eksaktina tieteenä. ”Erona luonnontieteisiin emme voi järjestää laboratoriokokeita, joissa muuttujia vaihdeltaisiin yhtä kerrallaan. Yhteiskunnassa tarjoutuu vain harvoin koetilanteita, joissa olisi selkeät testi- ja vertailuryhmät”, Pekkarinen sano
Tohtoriksi eilen väitellyt Jenni Haukio muistutti lähdekritiikin tarpeellisuudesta. Talousasioissakin olisi syytä miettiä esimerkiksi velkaongelma keskustelun yksipuolisuutta.
Palaltaan siihen.
Jälkikirjoitus: Kauppalehti 5.12.2022
Saksan keskuspankin Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel ja Ranskan keskuspankin pääjohtaja Francois Villeroy de Galhau sanovat saksalaiselle tv-kanavalle Phoenixille antamassa haastattelussaan, että Euroopan keskuspankki saa tiukalla rahapolitiikallaan inflaation aisoihin
Kuluttajahinnat nousivat euroalueella marraskuussa 10,0 prosenttia vuoden takaisesta. Ekonomistien konsensusennuste oli 10,4 prosenttia ja lokakuun lukema oli 10,6 prosenttia.
Pohjahinnat nousivat ennakkotietojen mukaan 5,0 prosenttia vuoden takaisesta. Ekonomistien ennustus oli 5,0 prosenttia ja lokakuun lukema oli myös 5,0 prosenttia. Eurostatin pohjainflaatiosta on puhdistettu pois energian, ruuan, alkoholin ja tupakan hintamuutokset
“Inflaatio laantuu takaisin kahteen prosenttiin vuoden 2024 tai vuoden 2025 loppuun mennessä”, Villeroy de Galhau sanoo.
”Tämä ei ole vain ennuste vaan sitoumus (it’s a commitment)”, hän sanoo.
Hänen mukaansa keskuspankki jatkaa rahapolitiikan kiristämistä ”niin pitkään kuin tarpeellista”.Euroopan maiden hallitukset ovat tukeneet miljardein euroin yrityksiä ja kotitalouksia energiakriisissä, mikä keskuspankkiirien mukaan saattaa vaikuttaa negatiivisesti heidän inflaation vastaiseen taisteluunsa.
”Rahapolitiikan täytyy viestittää selkeästi, että valtioiden on aika hillitä velanottoaan”, Nagel sanoo.
