Markkinoiden vapauden ja  maakuntademokratian sekasotku.

VSsotevalmisteluorganisaatio20160526

Sote-uudistuksen pitäisi pyrkiä ensisijaisesti suomalaisen
terveydenhuoltojärjestelmän tuottaman epätasa-arvoisuuden kaventamiseen sekä
hoitoon pääsyn nopeuttamiseen nimenomaan eniten sairastavissa sosioekonomisissa
ryhmissä.

Kevään 2015 eduskuntavaalien alla suomalaiset puolueet eivät
pitäneet sote-uudistukseen liittyviä markkinaehtoisia uudistustavoitteita
laajasti esillä. Tämä antaa aihetta kysyä, onko nyt ehdotetussa laajuudessa
toteutettavalla terveydenhuollon markkinaehtoistamisella kansalaisten aito ja
demokraattisesti ilmaistu laaja tuki.

Lainauksen tekijä on  HS:n 20.5.2016 vieraskynäkirjoittaja Juha Mikkonen, joka on väitöskirjatutkija
Yorkin yliopiston terveyspolitiikan ja -hallinnon laitoksella Kanadassa.

Hänen tekstissä esitetään perusteluja epäilyjä Suomen
sote-uudistuksen vaikutuksista. Erityisesti hän muistuttaa:

Kansainvälisesti on hyvin tiedossa, että markkinamekanismit
toimivat huonosti terveyspalveluissa. Terveys ei ole koskaan tavanomaiseen
kulutustavaraan rinnastettavissa oleva hyödyke. Markkinaehtoistumiseen
kytkeytyy merkittäviä riskejä, kuten kustannusten hallitsematon kasvu,
kollektiivisen hoitovastuun hämärtyminen ja epätasa-arvon lisääntyminen.

Tätä taustaa vasten oli ilo huomata, että asiakokonaisuudesta
pelottavan hiljaa ollut SDP sai kakistettua oman ehdotuksensa, joka oli tämän
viikon 10-kohdan ohjelman 7. kohtana:

7. <i>Rakennetaan kestävät sosiaali – ja terveyspalvelut
kaikille niin, että SOTE-uudistukselle kauan sitten asetetut tavoitteet
toteutuvat. Ihmiset pääsevät lääkäriin, ihmisiä käsitellään kokonaisuutena ja
sotepalvelut tuotetaan tehokkaasti integroituna niin, että säästö tuleviin
kustannuksiin saadaan toteutettua. Tämän varmistamiseksi esitämme:
</i>

<i>• SOTE-kokonaisuuteen kuuluvat lakiesitykset annetaan heti niiden
valmistuttua ulkopuolisenriippumattoman arviointiryhmän arvioitavaksi
• Julkinen valta säilyy keskeisten terveys- ja sosiaalipalvelujen järjestämisvastuun
lisäksi keskeisenä palvelutuottajana ilman yhtiöittämisvelvoitetta.
• SOTE- uudistuksen laajojen ja osin vaikeasti ennakoitavien vaikutusten
johdosta uudistus toteutetaan alueellisesti ja/tai toiminnallisesti
porrastettuna. Näin uudistuksen toimivuudesta saadaan kokemusta ja toimeenpanoa
voidaan parantaa, täsmentää ja ohjata paremmin.</i>

Tämä portaittainen kansanterveys- ja peruskoululakien kaltainen toteuttaminen on saanut asiantuntijatahoilta ymmärrystä.
Erityisen fiksulta tuntuu ajatus, että syrjäisemmistä seuduista alkava toteutus
ei mahdollistaisi yksityisille yksinkertaisia kermankuorinnan mahdollisuuksia.

Asiaa valmistellaan taas kerran hätäisesti tyypilliseen kutosen keskiarvon SSS-hallituksen tyyliin. Tietoja uudistuksesta tiputellaan vähitellen.
Maakunnissa ja kunnissa
ollaan sormi suussa: Pitääkö tähän nyt lähteä innolla ja voimalla vai onko
viisainta, kuten menneet kuntarakenneuudistukset ovat opettaneet, käyttää jos-sanaa ja noudattaa wait and see menetelmää.

Maakuntamme puhtaasti kokoomuslainen johto Aleksi Randell, 
Ilkka
Kanerva ja Kari
Häkämies kutsuvat koolle kuntakokouksen, jossa pitäisi hyväksyä projektisuunnitelma,
jonka tarkoituksen on johdattaa maakunta tähän markkinoiden vapauden ja  maakuntademokratian ihmeelliseen sekasotkun maailmaan.

Homman eriskummallisuus valkenee asioista vähemmänkin tietäville, kun
ihmettelee projektisuunnitelman laatikkoinstallaatiota. Tässä on jopa EU:n organisoidun
skitsofreeniankin tuntijalle ihmettelemistä.

Kauhistuttavaa on nähdä, että nyt satunnaisesti sieltä täältä halutaan
tempaista kuntien henkilökuntaa hommiin, jotka sotkevat normaalin kunnallisen työn ja
kehityksen. Kurjinta  on tiedostaa, että on täysin realistista arvioida, että suuri osa työstä on
vielä turhaa.

20.5.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa