Pam ja Ek saatiin samaan pöytään ja samantien samaan
rintamaan vaatimaan veronalennuksia. Kun tätä kokonaisuutta yrittää
ulkopuolisena mutta sekä pitkään, että joskus läheltäkin seuranneena
ymmärtämään, joutuu nostamaa kätensä pystyyn: Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.
Sosiologian proffa Harri Melin arveli taustalla olleen Suomessa
vallitsevan vastuullisuuden. Pam sanoo olevansa solidaarinen ja sallivansa
muiden halukkaiden päästä neuvottelemaan, kun niin monet ovat tätä halunneet.
Pääministerin käynnillä oli vaikutusta; suora kasvokkain oleminen sinänsä on
hyvästä, sanoi Ann Selin, vaikkei yksityiskohdista puhetta ollutkaan.
Pam:n toiveet saada
pienpalkkaisille osa-aikatyöntekijöille enemmän ansioita pidemmällä työajalla
on ymmärrettävä ja perusteltu tavoite, mutta miten tällainen
systeemi sitten mahtaakaan käytännössä toimia, kun monella työnantajalla on ihan
muuta mielessä. Peukkuja.
Keskustelu ei ollut yhtään kiivasta, vaan tuskaisia. Valinta
oli ruton ja koleran välillä.
Tasavallan hallituksen kannat selkiintyivät menneen viikon aikana eli nyt luotetaan, että menoleikkaukset,
veronkiristykset, ostovoiman kannalta veron lisäykset kompensoidaan. Muutoin
lähtökohtana on, että pelataan omilla korteilla.
Ann Selin puhuu ja perustelee kohtalaisen hyvin aika ajoin vakuuttavastikin. Ja
nyt otan riskin ja sanon, että julkisuuden henkilö viestii koko olemuksellaan
ja siinnä kannattaisi harkita millä keinolla kertoo liiton tiukoista ehdoista.
