Vappu

Vappu on
erikoinen ja vähän ristiriitainenkin juhlapäivä. Aiheesta on mielenkiintoisia
näkemyksiä Wikipediassa, joita tässä lainaan:

  • Pariisissa vuonna
    1889 kokoontunut työläisten Toinen internationaali päätti, että
    mielenosoitusten uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1.
    toukokuuta
    1890.[20]
    Ajankohta määrättiin kansainväliseksi työläisten mielenosoituspäiväksi. Välitön
    esikuva tuli siis Amerikasta, mutta taustalla vaikutti ilmeisesti myös keskieurooppalainen
    perinne. Keskiaikaiset asekatselmukset olivat muuttuneet kaupunkien
    porvariskaartien katselmuksiksi ja myöhemmin kiltojen ja ampumaseurojen
    paraateiksi ja marsseiksi.[19]
  • Vuodesta
    1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, jolle on annettu
    nimi suomalaisen työn päivä.[7] Liputtamista
    ei kuitenkaan perusteltu sillä, että vappu olisi työläisten juhlapäivä.
    Kansatieteilijä Juhani U. E. Lehtonen totesi, että vapun perinnetaustan
    kannalta kyse on oudosta poliittisesta kompromissista. Osa suomalaisista ei
    hyväksynyt työläisvappua, mutta railakas ylioppilasvappukaan ei ollut kaikkien
    mieleen. Näytti olevan ongelma, miten ei-ylioppilas tai työväenliikkeeseen
    kuulumaton viettäisi vappua. Siksi Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä
    vappua markkinoitiin iloisena kevätjuhlana, kevään tulon merkkipäivänä.
    ”Ainoana vaikeutena vapun vietossa kevään juhlana on ollut asian
    keinotekoisuus: kevät kun kerta kaikkiaan ei tule vielä vappuna Suomeen”,
    Lehtonen kirjoitti.[19] 
  • Suomen
    ensimmäistä työväen vappua vietettiin 1.
    toukokuuta
    1898 raittiusliikkeenä.
    Silloin tehtiin lakko alkoholin nauttimista vastaan. 1900-luvun taitteessa osa
    Suomen työväenliikkeen toimijoista kannatti perinteisiä työläisten kävelyretkiä
    kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, koska kansainvälistä toukokuun ensimmäistä
    pidettiin liian kylmänä ulkotapahtumiin[3].
    Tämä kanta jäi kuitenkin vähemmistöön.

Työväenpuolueita
on Suomessa nykyisin monen sorttisia, joten Työn päivän viettäminen sopii
lähes kaikille. Perinteittemme mukaisesti marssimme ja muistamme Suomen onnettomimman
”mielenosoituksen” uhreja. Viemme ruusut
Kansalaissodassa menehtyneiden muistomerkille nimeltään   Aika ja Muisto. Punagraniittinen  kivipaasi seisoo 
Naantalin kirkonmäellä, jonne menemme yleensä pienellä joukolla klo 9.45.

25.4.2013

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa