Urpilaisesta Suomen Thatcher

Hesarissa tänään Annamri Siplä näkee Jutta Urpilaisella olevan kaski vaihtoehtoa: Paluu perinteeseen ay-liikkeen helmaan tai kova johtajuus a’la Margaret Thatcher .
Kirjoituksen sävy on varmaa, kuten useimmiten niillä tapana on, jotka näkevät sen miltä haluavat sen näyttävän.
Kaksi keskeistä ajatusta kirjoitus tarjoaa: Ensimmäinen on naisnäkökulma.

Otan pari lainausta
Annamari Sipilän kolumnista HS 12.1.2014.

• ”En­tä Ur­pi­lai­sen toi­nen vaih­toeh­to, Suo­men Thatc­he­rik­si ryh­ty­mi­nen?
  Mi­tä mu­ka pe­lät­ty, kri­ti­soi­tu ja kuol­lut brit­ti­läi­nen kon­ser­va­tii­vi­pää­mi­nis­te­ri
  voi opet­taa nuo­rel­le suo­ma­lai­sel­le de­ma­ri­joh­ta­jal­le?”
  ”Po­li­tii­kan ul­ko­puo­lel­ta tul­lut Löf­ven on en­ti­nen am­mat­tiyh­dis­tys­mies.
  Suo­mes­sa jot­kut toi­vo­vat, et­tä Ant­ti Rin­ne oli­si sa­man­lai­nen ih­me­mies.
  Pai­no on sa­nal­la mies.”

Mies on
kirjoitettu näkyviin nainen eli Thatcher on vain nimenä.  Varmaan sosialidemokraattien valinnassa
sukupuolellakin on väliä. Siitä oli kysymys ainakin osittain Urpilaista
valittaessa, mutta siitä ei nyt ole kysymys.

Toinen on kirjoituksen tulkinta perinteisestä sosialidemokratiasta:

Kirjoittajan näkemys, joka ei ole harvinaisuus,  perinteisestä
sosialidemokratiasta on mielestäni  ulkopuolinen ja puutteellinen. Vaikka Urpilaiseen kohdistuvaa kritiikkiä tuleekin ay-liikkeen suunnalta, niin  kyse ei ole ay-järjestöistä
eikä toimitsijoista. Sosialidemokratian lähtökohta on ollut ihmisen
vapauttaminen tuotantovälinen osasta itsenäiseksi täysivaltaiseksi kansalaiseksi,
joka hyväksyy aineellisten saavutusten käyttämisen oman toimeentulonsa lisäksi
myös tukea tarvitsevien hyväksi.
Tämä tärkeä näkökulma ei ole päässyt esille eikä myöskään kovat toimet verotus mukaan lukien, joista on pidetty kuuluvaa ääntä, ole olleet asiantuntevasti ja harkitusti tehtyjä.

Välttämättömän ja kovaksi luokitellun politiikan sisältö kuntarakenteessa ja sote:ssa ei ole ole vakuuttanut asioita käytännön tasolla tuntevia puolueen luottamushenkilöitä. Meille monille on jäänyt kuva asioiden riittämättömästä tuntemuksesta. Ja mikä pahinta: Sitä on yritetty kätkeä matkimalla Kokoomukselta lainattua mielikuvapolitiikkaa.

Ja vielä lopuksi: Sipilän käsitys siitä, että kovalinjaisella politiikalla voisi viedä Kokoomukselta johtoaseman, voi olla tottakin. Paitsi nyt se on laiha lohtu, että pärjää luokalle jääneistä parhaiten, sillä Sipilä – Juha nimittäin – on jo keulapaikalle kiilannut ihan asiallisin keinoin.