Saksan asia on meidän – taas kerran

Wolfgang Münchau kirjoittaa 16.1.2016 FT:ssä
synkistä Saksaa kohtaavista tulevaisuuden varjoista.

Gerhard
Schröder
, Angela Markelin sosiaalidemokraattinen edeltäjä kritisoi pakolaispolitiikkaa täsmälleen samoilla väitteillä, kuin Merkelin oman puolueen oikeistolainen  oppositio: Saksa ei pysty ottamaan niin
paljon.;Yli 1m pakolaisia saapui maahan vuonna 2015. Se voisi olla kaksi kertaa
niin paljon tänä vuonna ja sama jatkuisi seuraavina vuosina. — ja voi olla
enemmänkin, jos lukuun otetaan perässä
tulevat perheenjäsenet.

Rasistien ja sovikkien polarisoituneen asenteellisen keskustelun lisäksi asiaa on lähestytty niin kutsuttujen taloudellisten realiteettien näkökulmasta.Tällöinkin on ollut esillä polarisoituneet vaihtoehdot: Pakolaisongelman taloudellinen arviointi on ollut joko julkisen talouden rajoitettujen mahdollisuksien kauhistelu tai toive demografian käänteestä nuorempaan suuntaan.

On houkuttelevaa ajatella pakolaiset ja
siirtolaiset työvoiman uutena lähteenä. Mutta tässä tapauksessa tämä vain ei ole
totta, ainakin nyt. Useimmilla niistä, jotka saapuvat Saksassa ole
paikallisilla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Ne tulevat talouden matalapalkkaisille  alalle ja alentavat palkkoja, tuottaen toisen
deflaatiota iskun. Tämä on viimeinen asia, jota Saksa ja euroalue nyt
tarvitsevat.

Saksan kauppataseen ylijäämä on kahdeksan
(8) prosenttia. Se tarkoittaa, että Saksa on erittäin riippuvainen maailman talouden
kehityksestä. Kehittyvien talouksen kasvun tyrehtyminen voi olla vakava isku
Saksan viennille. Se tosin tullee vähän viiveellä, mutta on ilmeinen uhka. Ja sitä
voimistaa esimerkiksi Volkswagenin skandaali.

Saksan dominanssi Euroopassa ei ollut uhanalaisena eurokriisin aikana. Silloin
heikossa jamassa olleet maat hyväksyivät Saksan vaatimukset jopa omien maittensa intressin vastaisesti. Mutta nyt tilanteen
rauhoittuessa nousee kritiikki Italiasta pääministeri Matteo Renzin
johdolla Saksaa ja Merkeliä vastaan.

Saksan suurimmat uhat tulevat siis
Saksan ulkopuolelta ja niihin liittyy sellainen luonnollinen vastareaktion ylivaltaa
kohtaan yleensä ja tietenkin menneisyytensä taakkaa kantavaa Saksaa kohtaan  erityisesti.

Pakolaisasia on vahvasti agendalla joka
puolella ja vakavan ongelman ratkaisu vaatisi ehdottomasti EU:n yhtenäisyyttä.
Saksan vahva valtionvarainministeri Wolfgang Schäuble
ehdotti EU:n bensaveroa, jotta EU pystyisi hoitamaan pakolaisongelmaa. Puoluetoveri 
Alex Stubb suhtautui heti varauksella esitykseen.  Tšekin presidentti Milos
Zeman
taas julisti muslimien kotouttamisen
olevan mahdotonta. Luvasssa ei ole mitään nopeaa tai helppoa ratkaiusua.

Saksaan ei ole kuitenkaan helppoa muodostaa uutta hallitusta; Merkelistä
oikealta eikä hänestä vasemmalta löydy luonnollista enemmistöä. Saksan
ajautuminen hallituskriisiin ja sisäisiin ongelmiin ei tunnu pelkästään pahalta
vaan todella vaaralliselta. Pelkään, että se voi olla loikka oikeistolaiseen tällä
hetkelle Euroopassa voimissaan olevaan todella kansallismieliseen poltiikkaan. Ja siitä ei hyvää seuraa.

Wolfgang Münchau lopettaa kolumninsa päätelmään, joka kannattaa Suomessakin arvioida kunnolla ennen kuin SSS joukot  lähtevät hötköilymään. Saksan murheet ovat meidänkin.

Liittokansleri on ollut virassa 10
vuotta, joten hänen tulevaisuudestaan on nyt ja jatkossa perusteltua spekuloida.
Mutta se ei olisi Saksan suurin huolenaihe nyt. On muita kiireellisiä
asioita Saksan huolena.

18.1.2016

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa