Presidentin puhe

TP:n 
sivuilla, josta oheinen kuva, puhereferaatti päättyy:

Presidentti palasi vielä puheensa lopuksi
vakaan suomalaisen yhteisön voimaan. Esimerkiksi elämänasenteesta hän nosti
itsenäisyyspäivän myötä suomalaisille tutuksi tulleen veteraanin Hannes
Hynösen, jota hän kutsui elämisen osaajaksi: ”Jotenkin niin häntä ymmärsin, että elämisen osaaminen vaatii
itsetuntemusta. Että mittaa muilta odottamansa siihen, mitä itse tekee. Että
muistelee mukavat, mutta tietää ikävät. Tai että näkee, ettei sitä nyt olla
toinen toistaan kummempia, mutta yhdessä vahva voima”, päätti tasavallan
presidentti puheensa ja toivotti kansalaisille hyvää uutta vuotta ja Jumalan
siunausta. (lihavointi mr)

Loppu oli kuten kyynikot sanovat taitavaa.
Olen
sen verran naiivi, että otan sen todesta ja pidän lopetusta hyvänä paitsi, että
vaikka ei minulla mitään Jumalan siunausta vastaa olekaan, niin pidän sitä
teennäisenä, eikä hyvin Sauli Niinistön suuhun sopivana.

Alku oli pysähdyttävä:

”Eurooppa olekaan rauhan
tyyssija: Sen osoitti Ukrainan konflikti ja Venäjän toiminta siinä. Ukrainan
katastrofi, jo tuhansia ihmisuhreja vaatinut, on tuonut meidät ajassa takaisin
– sodan ja rauhan kysymykseen.”

Mieleeni tulee komissaari Jyrki Kataisen
pääministerinä runsas vuosi sitten eduskunnassa veteraaniedustajille esittämä näkemys, että EU:n yhteydessä rauhan asia on mennyttä aikaa, nyt
kysymys on vain taloudesta yms.
Hän siis puuhasteli rakennuksen kanssa välittämättä perustuksista!

Sauli
Niinistön talous näkemys on aina ollut ehkä tarkoituksellakin yksinkertaistettu. Hän näyttää
vapaaehtoisesti pitävän kiinni kamreerimaineestaan.

Säästölinja on tietenkin se poliittisesti hankala asia ja siksi voi olla
perusteltua muutoksen aikaan saamiseksi 
puhua leikkauksista, mutta ei se ole ratkaisun avain:

Juhanna Vartiainen kommentoi
tätä kohtaa HS:ssa:

Har­mil­lis­ta, et­tei Nii­nis­tö käyt­tä­nyt kun­nol­la hyö­dyk­seen
val­ta­vaa suo­sio­taan pu­hu­mal­la vie­lä suo­rem­min Suo­men ta­lou­den ra­ken­teel­li­sis­ta
on­gel­mis­ta, Var­tiai­nen sa­noo.
Pre­si­den­til­lä oli­si ol­lut paik­ka sa­noa ää­neen epä­mie­lui­sia to­tuuk­sia.
”Hän oli­si voi­nut pu­hua pai­nok­kaam­min ra­ken­ne­muu­tos­ten vält­tä­mät­tö­myy­den
puo­les­ta. Sen si­jaan hän kes­kit­tyi sii­hen, et­tä puo­luei­den pi­täi­si
al­kaa et­siä li­sää sääs­tö­koh­tei­ta.”
Nii­nis­tö luet­te­li pu­hees­saan vä­hän vää­riä syi­tä Suo­men sy­vim­piin ta­lou­son­gel­miin,
kuu­luu Var­tiai­sen ar­vio.

Metallin tutkimuspäällikkö 30.12.214 Demokraatissa muistutti, että ongelmamme
ei ole kilpailukyvyssä. Paperintuotanto
on pudonnut viidestä 1,5 prosenttiin ja elektroniikkateollisuus seitsemästä 1,5
prosenttiin.

Nämä ovat isot rakenteelliset muutokset. Kummallakaan ei ole
mitään tekemistä hintakilpailukyvyn kassa, sanoi Jorma Anttila.

Presidentti Sauli Niinistö osoitti todeksi Mauno Koiviston arvion siitä, että kansan valitsemalle presidentille on tehäviä riippumatta perustuslaista.
Sauli Niinistö näytti myös, että puheet voivat olla erilaisia – persoonallisia.
Liisan listoista puhuminen herkisti korvan; hetkinen, mistä on kysymys?
Ja sehän selvisi, että se oli hyvä esimerkki ja jos tulkita saisi, niin pitäisin sitä erityisesti Keskustalle annettuna vinkkinä. Keskustalla on vahva etumatka, kuten oli SDP:lle ennen 1995 eduskuntavaaleja. Analogiaa siinä on vahvasti.
Suomen presidentit ovat löytäneet linjansa tavalla tai toisella.
Sauli Niinistö ei puhu mitäänsanomattomia!