Pienistä puroista suuriin kuntiin

  • Hallinto- ja kuntaministeri Henna
    Virkkunen (kok.) puolustaa hallituksen rakennepakettia ja uskoo, että kuntien
    miljardien eurojen säästöt pystytään keräämään pienistä puroista.
    Virkkunen arvioi Ylen radio 1:n Ykkösaamussa, että esimerkiksi subjektiivista
    päivähoito-oikeutta rajaamalla säästetään 60-100 miljoonaa euroa. Säästöä
    syntyy myös karsimalla kuntien ja valtion päällekkäisiä tehtäviä.
    – Kunnilla on hyvin paljon erilaisia lakisääteisiä suunnittelutehtäviä,
    muistaakseni noin 88. Lisäksi kunnilla on erittäin paljon valvontatehtäviä,
    joista osa on päällekkäisiä valtion kanssa. Kaikkea tämän tyyppistä on
    mahdollista karsia ilman, että kuntalaisten peruspalvelut vaarantuisivat.Loppuja
    säästöjä kootaan kasaan muun muassa työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia
    höllentämällä. Virkkusen mukaan asia on ministeriöissä valmistelussa.
    – Tämä vaikuttaa kuntatasolla hyvin paljon työn organisointiin käytännön
    työssä. Näistä kaikista pienistä asioista on tarkoitus koota sellainen paketti,
    millä päästään mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen. On selvää, ettei meillä
    ole mitään yksittäistä kuntapalvelua, josta voitaisiin noin vain luopua
    säästömielessä.
    Kuntien budjeteista yli puolet kuluu sosiaali- ja terveyspalveluiden
    järjestämiseen. Virkkunen myöntää, että suurimmat säästöpaineet kohdistuvat
    sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä näihin palveluihin.
    Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi Yle Uutisille
    perjantaina, että hallituksen säästökuurissa joudutaan merkittävällä tavalla
    puuttumaan nykyisiin palveluihin. Kietäväisen mukaan hallituksen suunnitelmat
    ajavat myös kunnat tuntuviin veronkorotuksiin.
    Hallitus suunnittelee rakennepaketissaan, että yksi miljardi säästyy kuntien
    tehtäviä ja velvoitteita purkamalla. Toinen miljardi taas saadaan täyteen
    veronkorotuksilla ja tuottavuutta parantamalla.
    Yle 2.9.2013

Kun kuntien
menot ovat noin 46 miljardia euroa, niin kaksi miljardia on siitä 4.3
prosenttia . Naantalin kohdalla se olisi n. 5.9 miljoonaa euroa. Jos potti
jaetaan siten, että valtio ottaa hoitaakseen tai jätetään hoitamatta puolet eli
yhteensä yksi miljardia, niin sen jälkeen jää jäljelle pienistä puroista
koottava miljardi eli 2,2 prosenttia, mikä Naantalin kohdalla suhteellisesti
tarkoittaa 2,9 miljoonaa euroa. Veroina se on vajaat yhden prosenttiyksikön
korotus, sillä pienistä puroista säästöjen saaminen tarvitaan omien alijäämien
kattamiseen.

Tämä on tiukkaa,
mutta ei tietenkään mahdotonta. Veroruuviahan voi kiristää ja siten aikaansaada
tavoitteen mukainen tulos. Mutta onko se oikein, että varat kerätään
kunnallisverona, joka on vastoin kummankin päähallituspuolueen linjaa: Kokoomus sanoo ei tuloveroille ja SDP
puolestaan tasaveroille. Kunnallisvero on kumpaakin noista. Kunnallinen
tasatulovero, jopa yläpäästään degressiivinen eli suhteellisesti laskeva.
Kotimaiselle kysynnälle se on myrkkyä.

Kun
kuntaministeri sanoo, että säästöt tulevat pienistä puroista. Näitä puroja
pitäisi aktiivisesti kunnissa  etsiä. Nyt kuitenkin hallitus on
kuormittanut päättäjiä ja virkamiehiä kuntarakenteiden selvityksillä. Eli aika
menee ihan väärään ja turhaan asiaan. Ihan yhtä turhaan kuin samppanjapullojen avaaminen pakkoliitosten kunniaksi. Tyhmää.

Ps. Valopilkku eikä pieni sellainen oli eilen puhemies Eero Heinäluoma, joka näkee metsän puilta ja joet puroilta, kun sanoo sen , minkä kaikki tietävät, että pakko ei sovellu juurikaan mihinkään muuhun kuin vanhaan vitsiin köyhän kuolemasta tai sitten luhistuneen reaalisosialistisen järjestelmän tukipilariksi.  Jospa eduskunta ryhdistäytyisi ja ryhtyisin miettimään asioiden hoitamisen todellisuutta ja irtaantuisi noiden mielikuvia ja prosesseja rakastavien nuorten leijonien haavemaailmoista.

2.9.2013

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa