Pelastava tuomio

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Armas Gideon Rönnholm
oli sata vuotta sitten 16.8.1918 Suomenlinnassa Valtiorikosoikeudessa tuomittavana. Oikeuden puheenjohtaja Aarne Vuorenheimo oli todennut:

”Voisi 20-vuotissyntymäpäiväänsä
paremminkin viettää”.

Armas Rönnholm tuomittiin kolmeksi vuodeksi kuristushuoneeseen ja menettämään
kansalaisluottamuksena viideksi vuodeksi. Vapausrangaistus lykkääntyy viideksi
vuodeksi eli hän selvisi ehdonalaisella.
Se, että pääsi tuomituksi ja vapautetuksi oli hänen onnensa.

Kirjoitan tätä juttua Sulkavalla, jonka Paavo Seppäsen ja Hannu Soikkasen Vuosien 1960-2000 Sulkava historiakirja on kattava ja vielä  mielenkiintoa herättävästi kirjoitettu.

Sulkavalla oli neljä valkoista kaatunutta ja 12 punaista sodan uhria, joista yksi
kaatui taistelussa, kaksi teloitettiin kenttäoikeuden päätöksellä.
Hannu Soikkanen kirjoittaa erityistapauksesta:

”Kokkolan talosta Ryhälässsä kaikki kolme poikaa toimivat ty:ssä. Matti ja
Pekka lähtivät punakaartiin ja joutuivat vangiksi ja Tammisaareen, josta Matti tuli takasin. Kolmas
poika, Johannes jouti kutsunnan kautta valkoiseen armeijaan ja hyppäsi Savonlinnassa virtaan.”

Kahdeksan kuoli  vankileireillä, joista

”kolme oli vapautumassa paikallisen suojeluskunnan puoltavienlausuntojen
perusteella vankileiriltä, mutta kuolema ehti Tammisaareen ennen”

Sulkavalaisten yhteisymmärryksen osoituksena kaiverrettiin seurakunnan
esityksestä vuonna 2000 Vapaussodan ja talvi -ja jatkosodan sanakaripatsaan
jalustaan 12 punaisen uhrin nimet.

31.5.1919 perustettiin Valtiorikosoikeudet Valtiorikosoikeudella oli
tarkoitus korvata kenttäoikeus sekä kuolemantuomioon perustumattomat
teloitukset. Teloituksia tapahtui toukokuun 1918 alkupuolella jopa noin 200
päivässä ja vankileireillä oli kymmeniä tuhansia vangittuja. (Wikipedia)

Asianmukaisen oikeuden perustaminen oli parannus, mutta vankileirijärjestelmä
oli kansalaissotamme jälkiselvittelyn onneton ratkaisu; niistä tuli kuoleman
leirejä.
Sulkavan seikkaperäinen selvitys todistaa syyttömien kuolemasta ja arvelen, että
samaan lopputulokseen tultaisiin, jos selvitettäisiin yksityiskohtaisemmin Naantalin
yhdeksän punaisten puolella vakileireillä henkensä menettäneiden kohtalot.

120 vuotta sitten syntyneestä Armas Rönnholmista
kerrottaan kirjoituksia palstalla.

16.8.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa