Aleksander Stubb on tänään puolustanut Jutta Urpilaisen ja Suomen linjaa Kreikan lainakysymyksessä. Aiheen hän on tähän saanut eilisestä Ylen haastattelusta syntyneestä keskustelusta. Asian taustan ymmärtämiseksi lainaan tähän ylen eilisen uutisoinnin:
- Viisi vuotta kestänyt talouskriisi ja sen vaikutukset Suomeen ovat
tiedossa.
Rinteen mielestä Urpilainen on myötäillyt kokoomusta myös EU-pöydissä.
– Tämä Eurooppa, missä nyt eletään, ei ole se Eurooppa, mitä demarit ajavat. On
syytä kertoa, että me haluamme sosiaalisempaa Eurooppaa, sanoo Rinne.
– Ei ole onnistuttu, koska olemme sidottu tämän hallituksen ohjelmaan. Meidän
pitää nykyisestä painottaa aika paljon enemmän työllisyyttä ja talouskasvua
Euroopassa, jotta nämä ääri-ilmiöt oikealta ja vasemmalta, jotka nousevat
erityisesti kriisimaissa saadaan hiljennettyä. Sitä kautta saadaan synnytettyä
rauhaa ja turvallisuutta, mitä varten Euroopan Unioni on rakennettu, arvostelee
Rinne. - Jutta Urpilaisen mielestä SDP:n EU-poliittinen linja on ollut hyvin selkeä.
– Olemme olleet mukana Suomena kaikissa niissä pöydissä, joissa tehdään meitä
koskevia päätöksiä. Erityisesti eurokriisissä olemme puolustaneet suomalaista
taloutta ja suomalaisten työllisyyttä, vastaa Urpilainen. - Kreikan tavalliset palkansaajat piinassa
- Suomesta on kriisivuosina kadonnut kymmeniä tuhansia teollisia työpaikkoja
ja sama tahti jatkuu vuosikymmenen loppuun mennessä. Työttömyysaste on 8,5
prosenttia ja talouskasvu on komission eilisen ennusteen mukaan lähellä nollaa,
selvästi alle euroalueen keskiarvon.
Ääri-ilmiöiden nostetta ovat siivittäneet erityisesti rahoitusapupaketit
kriisimaille. Pron puheenjohtaja Antti Rinne muistuttaa, että Kreikassa
kärsivät tavalliset palkansaajat, joten:
– On järkevää hakea oikea taso, millä kreikkalaiset selviävät lainojen
anteeksiannon kautta ja hakea siihen liittyvä ohjelma, jolla kreikkalainen
yhteiskunta omaa talouskasvuaan ja työllisyyttään voi lähteä parantamaan. Sillä
ehkä saadaan paras tulos aikaiseksi, sanoo Rinne.
Samaa on esittänyt Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble. Hän ehdottaa
lisäksi, että Kreikan kohtalo pitäisi ratkaista jo ennen vaaleja, jotta Kreikan
äärivasemmiston velkaohjelmia vastustavan Syriza-puolueen nousu saadaan
estettyä. - Vaikka kriisistä syntitaakan kantanut entinen mahtipuolue, sosialistien
Pasok on lähes kadonnut puoluekartalta, on ajatus myrkkyä istuvalle SDP:n
puheenjohtajalle, valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle, joka Kreikan toista
lainaa koskevassa vakuustaistelussa laittoi likoon puolueen lisäksi Suomen
uskottavuuden EU-pöydissä.
– En ole valmis antamaan velkoja anteeksi eikä sellaisesta ole keskusteltu
Euroopan Unionin tasolla valtiovarainministerien keskuudessa, vastaa
Urpilainen. - Urpilaisen kannalla on myös Saksan liittokansleri Angela Merkel. Hän
vastustaa velkaremonttia toistaiseksi peläten sen siivittävän EU-kriittisen
AFD:n (Alternativ für Deutschland) hyvään vaalitulokseen. Professorijoukon
perustama puolue melkein pääsi Bundestagiin ja on ottamassa 6–7 paikkaa
EU-parlamentissa. - Urpilainen tapaa tänään torstaina saksalaisen kollegansa Wolfgang Schäublen
Berliinissä ja jatkaa siitä matkaa Roomaan kruunaamaan viikonloppuna
saksalaisen Martin Schulzin puolueryhmän ehdokkaaksi EU-komission
puheenjohtajaksi. Pääministeri Jyrki Katainen vierailee puolestaan torstaina ja
perjantaina Ateenassa, missä hän neuvottelee pääministeri Antonis Samarasin
kanssa nimen omaan Kreikan velkakriisistä.
Antti Rinne on kananotossaan rohkea. Eläköön huutoja ei ole tiedossa Kreikan lainojen anteeksiantoa julistavalle. Solidaarisuuden, Euroopan tulevaisuuden ja realismin nimissä Antti Rinne on oikeassa. Kaiken lisäksi, jos koska niin nyt, on kyseessä köyhän asia.
Rinteen kannanotto on ihanteellisuuden korkeaa veisua. Hänen on tehnyt suuren palveluksen asialle, mutta omalle kampanjalle juttu voi olla myrkkyä. Siksi se herättää kunnioitusta.
Sen sijaan Jutta Urpilaisen ja Angela Merkelin linja on politikointia populististen puolueiden pelossa. Tosiasiassa lainanehtoja on muutettu ja tullaan muuttamaan. Kaiken lisäksi on muistettava, että poliittiset päättäjät eivät ole euron kriisiä ratkaisseet, van sen teki Unikeonpäivänä 27.7.2012 EKP:n pääjohtaja Marion Draghi ilmoittamalla, että kaikki tehdään eikä se ole vähän, euron säilyttämiseksi.
Yksinkertaistettu EU-vastaisuuden ihailu näyttää saavansa tämän päivän tapahtumien valossa uusia sävyjä. Hyvä esimerkki tästä on Merlkelin vierailu Lontooseen.Philippe Stephensin kolumni kuvineen kannatta lukea ja miettiä tarkkaan, mikä on on Euroopan Unionin tarkoitus ja miksi me sen valitsimme.
Lue koko artikkeli:http://www.ft.com/cms/s/0/bf86d8ac-9ee7-11e3-8663-00144feab7de.html
