Muuttuuko Naantalin kanta apteekkiasiassa

Naantalilta kysytään kantaa apteekkitpoiminnan muutoksiin. Naantalin kaupunginhallituksessa käsittlyssä olevaan asiaan  kaupunginjohtajan esitys
kaupungin lausunnon loppuosaksi kuuluu:

Valtakunnalliseen keskitasoon pääsemiseksi Naantalissa voisi
toimia yksi apteekki tai sivuapteekki lisää. Kilpailullisista syistä ja
asioinnin helpottamiseksi apteekkien määrän lisääminen Naantalissa
valtakunnalliseen tasoon on perusteltavissa.

Jouni Mutasen esitys pehmennetystä muodostaan huolimatta on
selvä. On ehkä käynyt niin hassusti, että hän ei ole huomannut edellistä samassa
asetelmassa olevaa käsittelyä vuodelta 2010.

Tuolloin virkamiehet ja enemmistö päätyivät päin vastaiseen näkemykseen:

Naantalin kaupunginhallitus käsitteli Pekka Hjeltin kuntalaisaloitetta toisen
apteekin perustamisesta 15.2.2010

Sosiaali ja terveyslautakunta oli puoltanut äänestyksen jälkeen esitystä, mutta
kaupunginhallituksen enemmistö päätti
kaupunginjohtaja Timo Kvistin esityksestä todeta, ette aloite anna aihetta.

Hannu Aalto ehdotti Urpo Alhon kannattamana, että Naantalin kaupunki
ryhtyy aloitteen mukaisiin toimenpiteisiin toisen apteekin perustamiseksi.

Äänestyksessä kaupunginjohtajan ehdotusta kannattivat: Kokoomuksen edustajat Hanna Gustafsson, Jan
Lindström, Matti Rantanen, Taija Terä ja Markku Tuuna sekä Keskustan Heini
Jalkanen ja Samuli Santalahti.

Aallon ehdotusta kannattivat sosialidemokraattien Hannu Aalto, Urpo Alho, Sirpa Hagsberg ja Arja
Savolainen.

Naantalin apteekin palvelutaso on nykyisen apteekkarin
aikana selvästi parantunut. Mutta ehdotus on silti  peruteltu ja myös siksi, että
apteekkitoiminnassa tarvitaan lisääntyvää kilpailua.
Naantalissa tätä argumenttia ei oikealla laidalla tunneta. Naantalin
porvarillisen blokin markkinaideologiassa kaveria ei jätetä.  

Viime aikoina aiheesta on ollut professoritason selvityksiä,
jotka pitävät nykyjärjestelmää kalliina kuluttajilla ja apteekkien omistajille
liiallista voittoa tuottavana.
Pääjohtaja Liisa Hyssälä on muistuttanut myös siitä, että sairaaloilla ja
terveyskeskuksilla pitäisi olla omat lääkemyymälät.

Apteekin käärmelogoon ei liity muuta symboliikkaa; kyse on historiasta, jos  Tieteen Kuvalehden artikkelikaapauksen tekstiin on luottamista.