Muuttajien vaikutukset kuntien talouksiin on ollut kiitollinen aihe. Asiasta on tehty monenlaisia myös aika usein kvasitutukimuksia, joiden perusteella on sitten selitetty maailmaa. Turussa aihetta on harrastaettu viime aikoihin asti uutterasti.
Otsikot ovatkin raflaavia ja niissä voi pyöritellä suuria lukuja. Asioita kaempaa seuraava voi mielikuvissaan tehdä aivan liiallisia ajohtopäätöksiä.
Taas eilen tuli yksi laaja tutkimus aiheesta julkisuuteen
Tutkimus jakaa kunnat verovoittajiin ja häviäjiin
-
Verotuloissa mitattuna suomalaisten muuttoliike 2000-luvulla on kartuttanut eniten kehyskuntien rahakirstuja. Voittajakunnat saivat muuttajien kautta verotuloja reilut kolme miljardia euroa, mutta tutkijan mukaan kyse on näennäisistä voitoista.Yle verkkosivut
Yle sentään avaa jutun toteamalla heti, että kyse on näennäisestä voitosta.
Tarkemmissa tutkimusselostuksissa on sitten enemmän kantaa ottavia osia, josita lainaa tähän alle peri katkelmaa:
- Suomesta
puuttuu koko maan alue- ja yhdyskuntarakennetta ohjaava visio, jonka vuoksi
muuttovirtoja ja niiden seurauksia on vaikea ennakoida. Suomi tarvitsisikin
selkeän ja yhteisesti hyväksytyn vision koko maan aluerakenteen kehittämisestä.
Tämä monen vuosikymmenen päähän ulottuva visio määrittelisi suunnan, johon
Suomen aluerakennetta halutaan kehittää. Niin kauan kuin tätä visiota ei ole
olemassa, muuttovirrat muodostuvat ja ohjautuvat pitkälti markkinatalouden
ehdoilla. Kunnille tämä merkitsee väestörakenteiden ja samalla asumis- ja
palvelutarpeiden vaikeasti hallittavia muutoksia.
Päivi
Timonen, johtaja; Kuluttajatutkimuskeskus
- Helsinki menetti nettomuuton seurauksena eniten kunnallisveronalaisia
tuloja, noin 370 milj. euroa. Turun menetys oli noin 206 miljoonaa ja Tampereen
noin 144 miljoonaa.
Tutkimustulosten mukaan kunnan kaavoitus- ja asuntopolitiikalla näyttää olevan
suuri vaikutus muuttovirtojen toivottuihin rakenteisiin.
Kunnat saivat hyvinä pitämiään muuttajia sitä enemmän, mitä enemmän ne olivat
rakentaneet pientaloja. Muuttovoittoa saaneiden kuntien täytyy rakentaa uusille
asukkaille lisää palveluja niin, että etenkin runsaasti lapsiperheitä keränneet
kunnat voivat joutua maksajan asemaan.
Hannu Kytö, tutkimuksen johtaja
Mitä tarkoitaa Turun menetys Turun tuloille:
296 miljonaan kunnallisveronlaisia tuloja merkitsee viime vuosikymmenen keskimääräisellä 19 prosentin kunnallisverolla laskettuna 39,1 miljoonaa euroa. Ja kun huomataan, että kysessä on kymmnen vuoden kertymä, niin siitä seuraa , että kysymys on vuositasolla 3,9 miljoonan niin kutsustusta menetyksestä. Suurrusluokan ymmärtämiseksi kerrotaan, että sen saisi korvatuksi 0,1 prosentin veroprosentin korotuksella, tai että se on 1,7 prosenttia Turun 234 miljoona valtionosuuksista, joita Turunhyvä kuntarakennekaveri valtio uhkaa vähentää 32 miljoonan verran. Se on kahdeksan kertaa enemmän kuin tuo parjattu veron menetys.
Kuten ties kuinka moneen kertaan olemme todenneet,että näistä laskelmista puuttu muuttajien aiheuttamat kustannukset kunnille. Naantalissa olemme arvioineet, että keskivertoinen kahden lapsen perhe saa maksaa veroja tänne 20 vuotta ennen kuin heidän tonttien ja palvelujen kustannukset tulevat katetuksi.
Tutkimuksessakin todetaan, että myöskin muuttoliikkeen suunnatja vauhdit ovat muuttumassa. Käytännön elämästä tiedämme, että merkkinavoimat ovat kääntyneet Turun suuntaan, joten olisi korkea aika ruveta maakunnan veturin keskittymään koko seutukunnan kannalta tärkeimpään ja jo hyvässä vauhdissa olevaan asiaan eli Turun keskustan lisä- ja täydennysrakentamiseen.
Jos Turku tuon homman hyvin hoitaa, voi käydä niin, että kiinnostuksen suunta muuttuu.
