Luottamus ja hiljaa puhumisen kyseenalainen hyve

Vappupuheet olivat sanattomia viestejä. Työväenliikkeen uho
oli tipotiessään. Jokainen maalaili
taivaanrantaa kieli keskellä suuta, suurin työväenpuolue Timo Soini piti
mykkäkoulua.
Juha Sipilä on puhunut luottamuksesta. Sellaisen perustuen hän oli rakentanut
EU-kysymyksen yhdessä Soini kanssa. Luottamus puutuu jostakin välistä; Soinin
ja Sipilän tai Soinin ja hänen eduskuntaryhmänsä välistää tai sitten molemmista.
Vaativa lähtökohta, kun muistamme, että Kepu pettää aina, ei ole vielä muuksi
muuttunut.
Timo Laanisen mielestä perussuomalaisten poliittinen kulttuuri
on toisenlaista kuin mihin on totuttu. Tässä siis lähtökohdat

Mitä sosialidemokraattien puheista irtosi Ylen uutisoimana


Puolustamme suomalaista työtä, mutta teemme sen sosiaalidemokraattisten arvojen
varassa.
Urpilaisen
oikeiston haastava linja perustuu neljään teesiin, joista yksi on valmis
rohkeisiin uudistuksiin.

Emme torju työelämään liittyviä uudistuksia, vaan ajamme rohkeasti
rakenneuudistuksia työpaikkojen luomiseksi ja työvoiman tarjonnan lisäämiseksi,
Urpilainen kertoi kuulijoilleen.
Hän muun muassa patistaa laskemaan yritysten työllistämiskynnystä
Entisen ministerin modernin sosiaalidemokratian linjaan kuuluu myös
markkinatalouden ja hyvinvointivaltion välttämättömyyden hyväksyminen.

Rinteen
mukaan työväenliike on jättänyt liian vähälle huomiolle ihmisten epävarmuuden
lisääntymisen. Turhautumisesta johtuva passivisuus on johtanut
äänestysprosentin laskuun ja populististen liikkeiden suosion kasvuun. Rinteen
visiossa työväenliikkeen keskeinen tehtävä on kääntää tämä passiivisuus
aktiivisuudeksi
– Perustavan laatuisia reunaehtoja meillä on muun muassa kolmikantaperiaatteen
ja  sopimusten yleissitovuuden säilyttäminen. Lisäksi neuvoteltu
eläkeuudistus on toteutettava sovitulla tavalla.
Yhteiskuntasopimus ei saa Lylyn mukaan olla sellainen, että se revitään
vain työntekijän selkänahasta.
– Sipilälle annettujen vastausten perusteella näyttää huolestuttavasti
siltä, että palkansaajien työehtoja ja turvaa haluttaisiin kovasti
leikata.Paikallista sopimista
voidaan lisätä
Paikalliseen sopimiseen SAK:lla on Lylyn mukaan maanläheinen suhtautuminen.
 
– Sitä tehdään paljon jo nyt ja sitä voidaan myös lisätä, kunhan
huolehditaan siitä, että työntekijöillä on sopimiseen tasavertaiset mahdollisuudet
työnantajien kanssa.

Onhan näissä pientä eroa. Rinne tukeutuu paavillisemmin kuin Lyly ay-liikkeen
perinteeseen ja Urpilainen etsii uudempaa muotoilua hänen viitauksillaan
talouspolitiikan valtavirtauksia selkeästi tukevilla näkemyksillä.

Rinne puhuu turhautumisesta. Mutta miksi, jää vastusta vaille. Voimattomuutemme
kasvattaa voimattomuuttamme. Puolueen jäsenmäärä laskee ja ay-liikkeen
joukkovoima ei tehoa globalisaatiosta ja solidaarisuuden puutteesta johtuen.
Kaiken
tämän ulkoisen paineen alla ay- junkkarit ovat alkaneet näyttä voimaansa puolueen
sisäisessä kamppailussa. Mutta ulospäin siis kansalaisiin, työtovereihin ja tytöttömiin
päin ei ole juurikaan ole otetta saatu. Ihmiset kokevat meidät sisäänpäin
lämpeneväksi sellaisiksi myrskyjä vesilaseissa aikaan saaviksi eli keskinäisten
kärhämien porukaksi, jonka tavoitteena on säilyttää ammattiyhdistysliikkeen henkilökunnan
edut ja ministeripaikat lieveilmiöineen.

Kolmikannan saavutukset (esimerkiksi eläkeratkaisu) ovat kiistattomat eikä meidän kilpailukykyongelma ole palkoissa, ellei lukuun oteta Kokoomuksen vaalitaktista sari sairaanhoitaja populismia ja työantajien liittokohtaisuhoa.

Uskoisin liittojen tärkeyttä väheksymättä entistä enemmän paikallisuuteen; työnantajat tästä hokevat, mutta
toimivat ihan päin vastaiseen suuntaan ja työntekijäjärjestöt tätä vastustavat,
vaikka arvelen paikallisten luottamusmiesten olevan siihen innostuneita. Kehitykseen
mukaan pääseminen on kaikkien etu ja tässä suhteessa Lauri Lyly on monia muita
ay-liikkeen nimissä toimivia fiksumpi. Oli  oiva esitys toivoa, että yritysten hyvistä
tuloksista jaettaisiin osa duunareille ja mielestäni erityisesti niille, jotka potkujen muodossa ovat joutuneet tuloksia parantamaan.

Ps. Hyvä esimerkki yritysten yhteiskunnallisten asioiden heikosta ymmärryksestä oli Nesten tiedote Naantalin satamasopasta, jossa yhtiöttäminen oli muutettu yksityistämiseksi. Se oli valtioythtiön  välijohdon asenneilmaston kuvaus.

4.5.2015

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa