Ei sittenkään hylätä talouskasvua ja globalisaatiota

WolfkriisinjC3A4lkeen20140128

Martin Wolf pohtii keinoja tukea orastavaa elpymistä. Hän päättyy omissa arvioissaan seuraavaan lopputoteamukseen vastatessaan esittämäänsä kysymykseen: Mitä sitten on tehtävissä?

  • Elpymisen ravitseminen ja  uudistusten tukeminen  on vastaus.
    Yhdysvalloissa tämä
    tarkoittaa typerästä  velkakatto  jahnaamisesta luopumista.
    Euroalueella se tarkoittaa päättäväistä kysynnän kasvattamista ja inflaation
    nostamista vähintään kahden prosentin tavoitetasoon.
    Japanissa se tarkoittaa
    samaa asiaa, vaikka keskuspankki näyttääkin  päättäväisesti 
    tavoittelevan sovittua tavoitetta.
    Nousevienn talouden maissa se tarkoittaa
    radikaalien uudistusten jatkamista  erityisesti Kiinassa, Brasiliassa ja
    Intiassa.
    Ja ennen muuta sitä, että geopoliittiset  katastrofit, kuten Kiina ja Japani välinen, pitää välttää.
    Yhteistyö 
    ja  hyvä tietojen vaihto pitäisi olla tämän päivän henki  .
  • Kriisistä irtaantumisen  mahdollisuudet näyttävät
    entistä paremmilta. Tähän pitäisi tarttua.

Mutta ei kasvukaan ole ratkaisu kaikkeen, vai onko? Tätä pohtii Gideon Rachman

  • Tavanomainen viisaus kertoo, että globalisaatiolääkkeellä on ollut
    epämiellyttäviä sivuvaikeuksia. Vaikka sen avulla on aikaan saatu yleistä kasvua
    ja selvää edistystä, niin palkkakehityksen pysähtyneisyys ja kasvavan
    eriarvoisuus lännessä ovat huolen aiheita. Tämän seurauksena eurooppalaiset
    poliitikot pelkäävät nationalismin suosion kasvavav äärioikeistossa ja/tai 
    radikaalin vasemmiston nousua.
    Amerikkalaiset ovat yhä enemmän huolissaan
    kuilun kasvamisesta rikkaimpien 1 prosentin ja muiden välillä ja loput
    murehtivat Persianlahden konfliktin laajenemisen poliittisista seurauksista.
  • On helppoa pilkata globaalia rahavaltaa – kiukutella sodasta ja
    eriarvoisuuden kasvusta hienoja viinejä maisteltaessa turvallisten ja komeiden Sveitsin vuorten kupeessa. Muutta ainakin vielä maailman
    pankkiirit ja liikemiehet ovat suurelta osin immuuneja muukalaisvihan ja
    nationalismin viruksille. Heidän epävirallinen iskulause on ”teemme rahaa,
    emme sotaa”. Siksi he kohtelevat ulkomaalaisia enemmän potentiaalisina
    asiakkaina kuin potentiaalisina vihollisina.

  • Tässä mielessä ajatus siitä,
    että kapitalismi ja globalisaatio ovat parhaita vastalääkkeitä poliittisen
    konfliktin hoitoon, on puutteistaan huolimatta säilyttänyt vetovoimansa. Vaikka
    vanha talouslääkitys on menettänyt poliittisen konfliktien hoidossa osan
    painoarvostaan, on se edelleen paras käytettävissä oleva
    .
    Gideon Rachman FT:ssä

Eriarvoisuus on ollut, kuten edellisestä kommentista pystyi päättelemään, vahavasti esilla Davosissa.
Ja onhan siihen aihetta, kuten viimeeksi  Barak Obaman totesi liittovaltion tila puheessaankin, josta on kirjoitettu mm:ssa seuraavaa.

  • Vähimmäispalkka nivoutuu yhteen Obaman toisen kauden pääteeman eli kampanjan vähentää kasvavaa eriarvoisuutta Yhdysvalloissa.  Puhe sinänsä keskittyi enemmän mahdollisuuksien
    luomiseen kuin rikkaiden ja köyhien välisen kuilun käsittelyyn.
  • ”Liittovaltion minimipalkka on 20 % pienempi kuin se oli, kun Ronald
    Reagan oli ensimmäisellä kaudella. [Nostaminen Vähimmäispalkan nostaminen $10.10 (7,5 €) auttaa perheitä ja sitä kautta se
    antaa yritysten asiakkaille enemmän
    rahaa kuluttaa.

  • Neljän vuoden talouskasvun
    jälkeen yritysten voitot ja pörssikurssit ovat huipussa. Mutta keskipalkat ovat
    tuskin säilyttänyt arvonsa. Eriarvoisuus on syventynyt. Urakehitys on
    pysähtynyt. Näin kerrottiin puheen sisällöstä FT:ssä

Ihmiset Saksassa ovat tyytyväisempiä olosuhteisiinsa, kuin koskaan muurin kaatumisen jälkeen, kertoi tänään Angela Merkel Bundestagille esitelleessään suuren koaliition suunnitelmia. Ja Saksassakin nostettiin minimipalkka 8,5 euroon.

Siis yleisesti voi todeta, että edellytykisä nousulle on olemassa, mutta eriarvoisuus on uhka.

Sitä uhkaa voidaan taloudellisesti hoitaa paremmin kasvun olosuhteissa. Ja se taas tarkoittaa, että rikkaammilta pitää ottaa.  Ja jotta siitä ei seuraisi vääristymiä, pitäisi linjausten olla harmonisoituja. Siksi tarvitaan yhteistoimintaa EU:ssa ja laajemminkin. Ja Suomessa se tarkoittaa kunnallista pääomaveroa. Mot

29.1.2014

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa