Tällä ajankohtaispalstalla ollutta apteekkiasiaa on
kommentoitu asiantuntevastiempana, joka varmaankin monipuolistaa kokonaisuuden
hallintaa. Niihin kannattaa tutustua.
Apteekkariliiton puolesta kirjoitetaan tänään HS:n
mielipidesivuilla:
Hallituksen
kaavailemaa yrittäjävähennystä on arvosteltu opposition piirissä, koska se
kohdistuu myös apteekkareihin. Yrittäjävähennys keventää apteekkareiden
verotusta keskimäärin 5 700 euroa, mutta samalla hallitus aikoo leikata 134
miljoonaa euroa lääkkeistä. Lääkesäästöt kohdistuvat rajusti myös apteekkeihin
ja leikkaavat apteekkien tuloksia keskimäärin 27 000 euroa, eli liki
viisinkertaisesti sen, minkä yrittäjävähennys tuo.
On myös väläytetty mahdollisuutta, että lääkärin määräämä
reseptilääke voisi tulla suoraan kotiin postin?? välityksellä tai kuten
radikaali pääjohtaja Liisa Hyssälä, kesk.
on esittänyt, että apteekin tehtävä osiltaan voitaisiin antaa
terveyskeskuksille ja sairaaloille.
Nuoruudessa me sosialidemokraatit pidimme julkisesti omistettua apteekkitoimintaa
tavoiteltavana siksi, että pidimme epäeettisenä tienata toisten sairaudella.
Nykyisin on hyväksytty markkinoiden mekanismi kuluttajan
kannalta edullisena. Siksi on annettu yrittäjien huolehtia myös lääkkeiden jakelusta ja
kilpailun hinnoista. Nyt kysymys on tarkoituksenmukaisuudesta, jossa taustalla
on totta kai ideologiaa, mutta jossa kuitenkin luotettavuus, saatavuus ja hinta ovat
ratkaisevia tekijöitä.
Kilpailun kannalta määräävä markkina-asema voi olla kilpailua
haittaava ja toimintaa kangistava. Tässä on tapauskohtaista eroa ja kysymykseen
helpolla sekoittuu periaatteellinen yrittämisen vapaus ja paikallisesti hyvin hoidettu
yksikkö. Tästä ristiriidasta Naantalissakin on kysymys ja
tiedämme, että tästä on erisuuntaisia kokemuksia, joten asian julkisessa
ratkaisussa ei kyse voi olla apteekkarin henkilöstä. Hyvin hoidettuun ympäristöön ei ehkä
tule uusia yrittäjiä ja niiden menestyminen on epätodennäköistä. Joten hyvä
yrittäjä ei tarvitse suojelua eikä taloudellista tukea.
Nykyapteekkari ei sekoita lääkkeitä takahuoneessa, vaan huolehtii lääketehtaiden tarjonnan saatavuudesta. Nykyiset apteekit ovat
myös kaupallisen terveysbisneksen hyödyntäjiä, jolloin ne toimivat kuten kaupat.
Pätevää henkilökuntaakin taitaa
olla tarjolla. Joten kilpailun salliminen tuskin tuo mitään katastrofia.
Apteekeilla on nykyisin selvä sosiaalinen funktio. Kun
palvelu on muualla vähentynyt, niin onneksi apteekeissa löytyy vielä
ystävällistä henkilökuntaa, joiden kanssa seurustelu helpottaa elämän
yksinäistä arkea. Emme tiedä, voiko kilpailun kiristyminen poistaa vai parantaa
tätä sivutehtävää ja siksi toiseksi kysymys jakaa varmaankin myös asiakaskuntaa.
Ps. Naantalin kaupunginhallitus 26.9.2016 päätti lausunnossaan puoltaa mahdollisuutta uuteen apteekkin kuitenkin painottaen palvelutasoa kuten aukioloaikoja saariston erityisesti Rymättylän palvelun tärkeyttä.
Historialline hetki, kun markkinatalous ja Naantalin porvarit löivät kättä.
Edesmenneen Pekka Hjeltin 2009 esittämä ja aikanaan porvariblokin Naantalin kaupunginhallituksessa hylkäämä aloite sai nyt saman poppoon yksimielisen hyväksynnän. Todennäköisesti tässä ennakoitiin tasavallan SOS-hallituksen linjaa, joten tällä päätöksellä ei ole käänteen tekevää käytännöllistä merkitystä.
