NTY:n jäseneksi vuonna 1955 liittynyt vanhin naisveteraanimme
Aino Liimatainen kuoli viime viikolla 88 vuoden ikäisenä. Hänen voimat ehtyivät
ja lopulta sammui elämisen halu, kertoo äidistään ja hänen ulkoilustaan
huolehtinut Anneli tytär. Rauhallisesti, kuten Ainon tyllin kuului, oli hän
siirtynyt ajasta ikuisuuteen Naantalin Vanhainkodissa.
Naantalissa Aino ja puolisonsa kirvesmies Ilmarin kamsssa
asuivat ensin Lappalaistenkadulla ja sitten kaupungin vuokratalossa nykyisen
kaupungintalon paikalla, josta pääsivät muuttamaan Presidentinkadun
kerrostaloihin Naantalin kaupungin ja maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen 1960
luvun puolessa välissä. Sodan jälkeisen Suomen yhteiskunnan ja sosialidemokratian perusta oli heiden rakantamansa.
Liimataiset kuuluivat Naantalin vanahan Työväentalon vakiokalustoon.
Aino Liimatainen oli pitkän ikänsä talkootoiminnan suur-urakoitsija.
Naisyhdistyksen vapaaehtoistyö, sekä Päivän Nuorten, että elokuvateatteri Kinon
tointaan osallistuminen olivat Ainolle elämän tapana. Hän talkoopanoksensa
lasketaan – ei päivissä, -ei kuukausissa vaan vuosissa. Hänen laisiaan ei enää
ole eikä tule. Kiitollisena kunnioitamme hänen työtään.
Hänen ystävällinen olemuksensa oli läsnä mutta ei esillä. Hän oli huomaavainen
ja huumorintajuinen, erityisesti hän näki vähäisemmät. Siksi omassa
parikymmentä vuotta nuoremmassa Naantali-kuvassani on aina ollut Liimataisen
Aino.
Yhden elämän työnsä Naantalin vanhusten kodinhoidossa tehnyt
Aino jaksoi ymmärtää. Muistan hänen käsittämättömän kärsivällisyytensä
känkkärankkä tätini hoitajana. Siinä inhimillinen hyvyys ylitti
kohtuullisuuden. Ei hyvyys sanoja tarvitse.
Aino Liimatainen siunataan Naantalin kirkossa 28.2.2014 klo
11
