Opintomatka
Olen Markku Heikkilän kirjassa Aurinkokaupungin tannerilainen todennut, että Naantalin Musiikkijuhlat on ollut paras luottamustehtäväni. Olen tarkoittanut, että tässä paikassa on tavanomaisten hallinnollisten tehtävien lisäksi ollut erityinen mahdollisuus nähdä musiikin maailmaa ja olen saanut kosketuksen musiikkitaiteeseen. Klassinen instrumenttimusiikki nousi elämysteni korkeimpaan kategoriaan – melkoinen muutos oli siirtyä kouluaikojen sietämättömistä musiikkikokemuksista niiden nauttimiseen.
Menneellä viikolla muistelimme 80 vuotiaan Ralf Gothónin ensiesitystä Naantalissa kesällä 1980. Naantalin Musiikkijuhlien sielu ja moottori Arto Noras sai maailman kuulun maestron Martti Talvelan laulamaan palkkiotta varmistaakseen Naantalin juhlien käynnistymisen. Salin täysi yleisö ihaili komean bassoa ja kuunteli Winterreisea.
Kohdallani tapahtui tuolloin sellainen a’ha elämys; pianisti ei säestä vaan kyse on yhteisestä esityksestä, jossa piano näytteli tuossa esityksessä ainakin yhtä merkittävää osaa. Siitä alkaen olen kokenut, että instrumenttimusiikki itsessään on das Ding an sich se varsinainen sisältö.
Mutta Musiikkijuhlat on paljon muutakin kuin konserttikokemuksia.
Musiikkijuhlat on organisaatio, joka tarvitsee tekijät ja muut resurssit, kuten rahoituksen.
Olen saanut olla 46 vuotta musiikkijuhlien valtuuskunnan nykynimeltä hallintoneuvoston puheenjohtajana.
Valtuuskunnan perustamisella säätiön toiveena oli saada juhlille hyväksyttävyyttä ja arvostusta. Siksi se pidettiin tärkeänä, että toimeenpanevan hallituksen ylläpuolella on elin, jossa on kaupungin edustajien lisäksi ulkopuolisia vaikutusvaltaisia jäseniä. Sääntöjen mukaan kaupunki 70.000 markanperuspääoman sijoittajana nimesi ensin kymmenen jäsentä poliittisin perustein valtuuskuntaan ja nämä kymmenen sitten etsivät kymmenen muuta jäsentä.
Kun juhlien suojelijaksi onnistuttiin saamaan Kultarannan isäntä Urho Kekkonen, niin halusimme saada mukaan myös tuolloin kovin suositun pääministeri Mauno Koiviston. Hänen suostumisensa taas avasi muita mahdollisuuksia ja niinpä valtuuskunnassa ovat olleet tulevista presidenteistä kolme; Mauno Koiviston lisäksi, Martti Ahtisaari ja Sauli Niinistö. Pääministerien Paavo Lipposen ja Petteri Orpon lisäksi valtuuskunnassa on ollut musiikkitaiteen professoreja, kirkon piispoja, puolustusvoimien kenraaleja ja lukuisia pääjohtajia. Puheenjohtajana huomasin ilokseni, että juhliemme maine kohosi nopeasti sellaiseksi, että valtuuskuntan tultiin mielellään. Eikä nimekkäästä valtuuskunnasta ollut haittaa yleisönkään silmissä.
Valtuuskunnasta on ollut myös apua musiikkijuhlien rahoituksessa.
Henkilökohtaisesti valtuuskunnan puheenjohtajan koin tehtäväkseni myös vahtia, ettemme me poliittiset päättäjät sekaannu ohjelmistoon, vaan annoimme sen tehtävän taiteellisella johtajalla. Arto Noras oli vastuuntuntoinen taitelilja, joka koki ja piti säätiötä omanaan edistäen kaikin keinoin myös säätiön varain keruuta. Poikkeuksellinen sivulahjakkuus sellotaiteilijalle.
Mutta kaikki muuttuu. Korona ja demografia
Helpointa on todeta, että korona sai aikaan niin Naantalin kuin kaikkien tapahtumien kävijämäärien romahduksen. Siitä kuopasta noustaan vaivalloisesti. Muutakin on tapahtunut; ikärakenne tässä taiteen lajissa oli pitkään etu, mutta nyt se kääntyy haitaksi varsinkin kun muu tarjonta niin verkoista ja pilvistä tuleva on kehittynyt. Myös lisääntyvä tarjonta parantuneissa olosuhteissa esimerkkinä Helsingin Musiikkitalo vetää huippuesiintyjiä ja yleisöä. Naantalin erikoisuudet eivät ole enää poikkeuksellista tarjontaa.
Juhlien talouden hallinta ei ole ollut helppoa.
Niinpä musiikkijuhlille on käynyt vähän kuten entiselle Naantalin hienolle keksinnölle tarkoitan Naantalin 1863 perustetulle Kylpylälle, joka kaatui 1930 luvulla kaupungin omistukseen. Musiikkijuhlat on nyt täysin riippuvainen Naantalin kaupungista.
Koronan jälkeisinä vuosina ei ole saavutettu tavoitteita eikä ilman uusia kaupungin avustuksia toimintaa olisi voitu jatkaa. Musiikkijuhlat kuuluukin nykyisin juridisesti ja todellisesti Naantalin kaupungin konserniin.
Hallinnon kevennys:Niinpä tilannetta on päätetty korjata toiminnallisilla muutoksilla ja hallintoa keventämällä. Naantalin konsernin ylin päätöksentekijä kaupunginvaltuusto päätti virtaviivaistaa hallintoa ja lakkauttaa hallintoneuvoston. Tosin siitä ei aiheudu taloudellista säästöä kun kerran vuodessa kokooontunut hallintoneuvosto ei hallituksen lailla ole palkkioita nostanut.
Säätiön sääntömuutos ei ole vielä astunut voimaan viranomaisten vahvistammana, mutta toiminnallisesti muutos on toteutettu.
Viimeinen hallintoneuvosto kokoontui juhlien avajaispäivänä 4.6.2026.
Tunnelma oli haikea ja ehkäpä pientä pettymystäkin esiintyi varsinkin siksi, ettei hallintoneuvosto päässyt ennen päätös ilmaisemaan omaa kantaansa.
Arvioisin vallinnutta tunnelmaa niin, että ennen muuta kaikki mukana olleet toivovat kaikkea hyvää tulevalle organisaatiolle. Kaupungin päättäjältä toivotaan viisautta jatkaa musiikkijuhlien riittävää tukemista toiminnan varmistamiskesi.
Musiikkijuhlien tukisumma on suuri verrattuna esimerkiksi muuhun kulttuurin samaan rahoitukseen eikä mihinkään suureen yleisöryntäykseen kannata toivoa panna.
Naantalin panos Turun seudun kulttuuritarjontaan
Sen sijaan on mielestäni oikein ja vähintään kohtuullista, että Naantalin kaupunki hyvin taloudellisesti pärjäävänä panostaa Turun seudun kulttuuripalveluihin tarjoamalla Musiikkijuhlien konsertteja turkulaisille ja muille varsinaissuomalisille. Kesälläkin meidän naantalilaisten pitää muistaa, että me saamme nauttia ympäri vuoden Turun filharmonikkojen ja muiden kunnallisten kulttuuripalvelujen subventoiduista eduista yhden vertaisina turkulaisten kanssa.
Musiikkijuhlien säätiömuotoista toimintaa on perusteltua jatkaa vihintäinkin historiallisista syistä. Säätiöstä voi olla hyötyä myös siksi, ulkopuoliset voivat mieluummin suunnata tuen säätöille kuin kaupungille.
Säätiön asianmukainen toiminta edellyttää nähdäkseni säätiön ja kaupungin välistä sopimusta toiminnan turvaamisesta vuotta pidemmälle ajanjaksolle.
Kaikki tämä olisi tehtävä viivytyksettä.
Tämän vuoden musiikkijuhlat taloudellisesta tuloksesta riippumatta konsertit osoittavat Naantalin musiikkijuhlien tarpeellisuuden niin kulttuuritarjonnan kuin kaupungin maineen ja sen välillisten hyötyjenkin vuoksi.
Pieni Naantali voi näyttää suuruutensa selkeällä ja rohkealla päätöksenteolla.
Ps. Artikkelikuvassa on Naantalin Musiikkijuhlien arvostettu professorikolmikko Suomen musiikkitaiteen kansainväliset tekijät ja Naantalin ystävät.
