Jos nyt oikein osasin Nesteen 6.2.2015 annettua tiedotetta tulkita, niin hyvin menevän yhtiön veromaksu oli vain 43 prosenttia vuoden takaisesta.
Nesteen viime vuoden 2014 tuloksen perusteella verolakien mukainen
liikevoitto oli 60 M€, kun se vuonna 2013 se oli 524 M€. Julkisuudessa Nesteen kehutaan tekevän hyvää
tulosta ja vertailukelpoisen tuloksen olleen lähellä viime vuoden tasoa.
Jalostamomarginaali ovat korkealla ja uudentuotteet tuottavat hyvin. Osakkeet
omistajat ovat tyytyväisiä voimakkaasta kurssinnoususta katso oheista graaffia: viime vuoden aikana
nousu on 50 prosentin ja kahden vuoden aikaan 100 prosentin luokaa.
Nesteen viime vuoden liikevaihto oli 15 011 M€. Verotettavan tuloksen
liikevaihtoprosentti oli 0,4 promillea. Veroa Neste oman ilmoituksensa mukaan
maksoi 23,4 prosenttia siis n. 14 M€, (viime vuonna Neste maksoi vain 6.6 prosenttia
eli veroa kertyi 32,5 M€ Huom. todelliset veroprosentit ja yhteisöveroprosentti).
Suoraviivaisesti
tästä laskien kuntien osuudeksi tulisi 4 M€ ja siitä taas Naantalin osuus olis noin.
0,5 M€ . Vero ei kunnan kassassa näy näin suoraviivaisesti välittömästi, mutta tämä tulee kuitenkin olemaan viitteellinen
kehityssuunta.
Jos eläisimme aikaa Nesteen perustamisesta aina 1990-luvulla silloin voimassa olleiden
verolakien aikaa olisi Nestettä
harkintaverotettu liikevaihdon perusteella ottamatta huomioon liiketulosta. Viimeiset harkintaveroprosentit olivat muistaakseni n. 2,8
prosenttia.
Eli kunnallisvero oli määräytynyt seuraavasti:
Liikevaihdosta 2,8 prosenttia tekisi 420 M€ ja siitä kunta olisi saanut veroa
veroäyrin eli nykyisin prosentin 18,5 mukaisesti eli Neste oli joutunut maksamaan 77 M€ euroa
josta Naantalin osuus olisi ollut ainakin 10 mijoonaa euroa.
Naantalin kaikilta yhteisövero velvollisilta saama vero on
kuuden(6) miljoonan luokkaa, joten muutos on yleisesti ja erityisesti Naantalin
kohdalla ollut valtava.
Harkintaverotuksen purkaminen ja Nesteen erikoisjärjestelyt olivat moneen
kertaan eduskunnassa esillä ja muutamia torjuntavoittoja silloin onnistuimme
saamaan aikaan. Tosin Neste ei ollut myöskään ollenkaan aggressiivisimpia, vaan
se halusi olla hyvä veronmaksaja toimintapaikkakunnilleen.
Oikein pitkällä sihdillä tarkasteltuna on syytä todeta, että aika entinen ei
koskaan enää palaa. Kaupunginjohtaja Jaakko Kalkas pikku Naantalin aikana kehui,
että Naantali voisi ruveta jakamaan asukkailleen osinkoa, niin nyt näyttää
olevan niin, että julkisten palvelujen järjestäjäin laskut maksavat asukkaat
kuntaveroina.
Toivotaan, että vieläkin saamme nähdä Naantalin nostaneiden yritysten positiivista uusiutumista.
Mutta samalla meidän on huolehdittava asukasluvun kasvusta ja muista yrittämisen muodoista, jotta saamme uutta puhtia.
Sitä nimittäin itsenäinen Naantali tarvitsee.
