Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Voi elämän kevät joka Naantalin eläkeläisissä jatkuu

Naantalin eläkeläiset Kevätjuhla 20190508

Naantalin eläkeläiset on aktiivinen keskusjärjestöihin kuulumaton ja pisimpään toiminut eläkeläisten yhteinen yhdistys. Toiminta perustuu ahkeriin talkoolaisiin ja toiminta sävyttää interaktiivisuus. Pöydät ja tuolit siirtyvät   ja kahvit kiehuvat  omin voimin. Ohjelmaa esittää suuri osa jäsenistä ja arpajaisiin osallistuvat kaikki. Urheilutalolle mäen päälle kuljetetaan tarvittaessa. Yhteishenki ja iloinen mieli kertoo, että elämän kevättä riittää.

Olin toista kertaa saanut kutsun tulla puhumaan keväästä äitienpäivä viikolla.  Mukava vaikka vaativa komennus. Ilahduin omahyväisesti nähdessäni, että sali oli täynnä tullakseni siten maanpinnalle palautettua, kun sain kuulla, että taitaa vetonaula olla ilmaiset kakkukahvit.
Lauri Viidan retorinen kysymys: ”Hän osasi puhua viidellä kielellä, mutta oliko hänellä jotain sanottavaa?” oli mielessäni eli yritin löytää joitakin omasta mielestä merkittävää ja ajankohtaista kerrottavaa. Näin aloitin:

Arvelen, että eläkkeellä olevat ei aina halua kuulla, että ikärakenteen muutos tuo kauhistuttava demografia aiheuttaa suuria ongelmia.
Joten jätetään arkipäiväiset aiheet ja ryhdytään pohdiskelemaan aristotelelaista kauneutta kevät hyvyyttä äiti ja totuutta yhteiskuntaa.

Tuomas Anhava on kirjoittanut: ”Ei kauneus hyvyys sanoja tarvitse, mutta totuus ilman sanoja on arvoton”.
Kun aiheen tänään on aiheena  kevät ja äidit, niin niiden sanoman vahvasti liittyy kauneuteen ja hyvyyteen. Siis Anhavan mielestä ne tunnetaan ja tunnistetaan ilman sanojakin
Tosin näihinkin käsitteisiin liitetään sanoja runon tai laulun muotoon puettuina, kuten tässäkin juhlassa. Esimerkiksi sopii Suvivirsi, joka on kevään kauneuden korkeaveisuuna vie armaaseen aikaan.
Hyvyyden puolelta hyviä esimerkkejä ovat Lauri Viidan Alfhid tai Maan päällä paikka yksi on – ihana äitienpäivälaulu Äidin sydän, joka on Viron kansallisrunoilija Lydia Koidulan käsialaa.

Hyvyyden ja totuuden asiaa käsittelin näin:

Sitten kun tullaan hyvyyden puolelle, ollaankin taas aikamme suuren kysymyksen äärellä.
Puhutaan totuuden jälkeisestä ajasta, jonka paradoksi on siinä, että se pahimmillaan aikana, jolloin ihmiskunta tietää enemmän kuin koskaan aikaisemmin, aikana, jolloin kirjaviisautta on jaettu tasaisemmin kuin koskaan aikaisemmin, aikana jolloin uutta tietoa saan nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.
Ja kuitenkin tänään näyttää pitävän paikkaansa Mauno Koiviston kohta 60 vuotta sitten lausuma viisaus:
Jos oma mielipide ja totuus ovat ristiriidassa sen pahempi totuudelle.
Eikä pelkästään tästä ole kysymys: Myös nykyjärjestelmän informaatio kuvana ja äänenä on aidon oloista ja useasti tarkoituksella rakennettu pelottelemaan yhtäällä ja toisaalla houkuttelemaan. Muodissa on monimutkaisten asioiden helpot ratkaisut. Näistä kirjoitti Sixten Korkman aprillin päivän jälkeisenä päivän 2.4.2019 HS:n pääkirjoitussivulla

KUKA siis hyötyy populismista? Lista on lyhyt: veroja välttävät yhtiöt ja plutokraatit (raharikkaat), veroparatiisit, rahanpesua harjoittavat rikolliset ja maailman diktaattorit, Vladimir Putin ja hänen oligarkkinsa sekä Donald Trump ja hänen äärioikeistolaiset kannattajansa. Ja toki ne populistit, joille nationalismi on itseisarvo ja ideologia. Heille oikeus tehdä kansallisia tyhmyyksiä on tärkeämpi arvo kuin järkiperäinen ja ratkaisuhakuinen yhteistyö.
Liberaali demokratia on tänään vankemmalla pohjalla kuin 1930-luvulla, mutta jälleen ovat pimeyden voimat liikkeellä.
Toinen mainitsemisen arvoinen puheenvuoro oli eilinen arkkipiistpa Tapio Luoman pitämä:
”On arvokasta, että voimme tuntea olevamme nimenomaan suomalaisia. Se auttaa meitä jäsentämään maailmaa ja hahmottamaan paikkamme muiden kansakuntien joukossa. Se yhdistää meitä toisiimme”, Luoma sanoi
”Pulmallinen kansallismielisyys katsoo tulevaisuuden sijasta menneisyyteen – ja usein vieläpä sellaiseen menneisyyteen, jota ei koskaan ollut. Se hellii romanttista käsitystä ajasta, joka edustaa kansakunnan kadotettua suuruutta ja kunniaa. Usein siihen liittyy myös halu luoda yksinkertaisempi ja helpommin hallittavissa oleva maailma, jossa ihmisten väliset rajat ovat ehdottomia ja niiden ylittämistä valvotaan tarkasti.”

Luoman mukaan osallistumalla aktiivisesti Euroopan tulevaisuuden rakentamiseen yhdessä muiden maiden ja kansojen kanssa, voi vaikuttaa oman kodin, uskonnon ja isänmaan tulevaisuuteen.

 

Puheessa yritin kertoa, että monet asiat ovat muuttuneet, mutta myös ajasta, paikasta ja tekijästä riippumatta löytyy myös yhteistä:

Kerrotaan, että Sokarates pyysi oppilaitaan viemään hänet markkinoille, jossa hän viihtyi yllättävän pitkään. Oppilaat ihmettelivät miksi ja hän vastasi, että näin taas paljon sellaista, jota en tarvitse.

Naantalin kuningasta raatimies Antti Geittliniä muisteltaessa jälkeen jääneiden toimesta todetaan hänestä kirjoiteussa  kirjassa:
Hänen mielilauseitaan oli,”kohtuus parhain”

Afrikan kysymystä ja kolonialismia miettiessään Obaman sukulaiset ja ystävät johdattivat hänen kirjoittamaan:
”Totuus on yleensä paras parannuskeino”
Barack Obama kirjoittaa myös äitinsä muistolle: ”En yritä kuvailla, miten syvästi suren hänen poismenoaan. Tiedän että hän oli tuntemistani ihmisistä kaikkein ystävällisin ja jalomielisin, ja että kaiken mikä minussa on, hyvää olen velkaa hänelle.”

Ja lopetin puheen muutaman säkeisiin, jotka Antton lähetti ollessaan Eurooppa opissa Bryggeessä:

Missä kasvaa jorininjuuri
näyttää sinun sormen päältä
särkynyt sydän, tuohon kivimuuri
saisi isä jo tulla jäältä.

Anna minun nyt jo kanttaa
kyllä sinä
muista, nurmi tarvii santaa
Kaipa minä

 

 

 

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi