Mikko Rönnholm

Telakan ihme

Suomen Kuvalehdessä oli hieno kuvaus Pernon ihmeestä otsikolla Teräksinen Tuhkimotarina eli
siitä, että aikansa eläneeksi tuomittu feeniks-lintu on noussut tuhkasta.

Jan Vapaavuorelle on soviteltu sankarin viittaa ja muistanpa senkin, että
alustavasti uuden nousun mahdollisuus oli esille silloin kun SDP valitsi
puheenjohtajaa. Jälkeenpäin on sanottu, että STX oli se näytelmän konna ja että
sen vaikeudet olivat syitä, että ratkaisua ei löytynyt.

Tässä ei ole sinänsä mitään virhettä, mutta totuuden nimessä on kuitenkin
muistettava, että niin valtiovalta kuin elinkeinoelämän eliitti olivat valmiit
heittämään keveät mullat auringonlaskun alalle. Paikallinen aktiivisuus ja peräänantamattomuus,
jossa alihankkijoilla ja ay-väellä paikallisen maakuntaliiton, kaupungin ja
median tukemina olivat ratkaisevassa roolissa. He puolustivat omia
työpaikkojaan. He tiesivät mitä osaavat. Heidän uskonsa oli se elämänlanka ,
jota tarvittiin.

Nyt ratkaisu on
löytynyt Saksasta. Se on hieno asia. Nostalgiaa on ajatella, että Mayerin telakka,
jolta tuli 1970-luvun Vikingin ylpeys Aurella, on nyt Turussa.
Ihmeestä on mukava puhua, mutta kannattaa vähän aikaa käyttää myös sen
arvioimiseksi mistä perimiltään on kysymys. Kysymys on markkinoista ja niiden
syklisyydestä. Aika on merkittävä funktio.
Vuosien 1999-2006 buumin jälkeen tuli syvä pudotus risteilyalusten tilauksiin
ja se loi kuvan, jonka perusteella Suomessa tehtiin kuolemantuomion arvioita.
(Kts oheista grafiikkaa)
Nyt tilanne on toinen. FT:n artikkelissa, johon oheinen grafiikka liitty kerrotaan:

Ennennäkemättömällä 50 prosentin tilausten
vuosinousuun 2015 seurauksena markkinoiden odotetaan tuovan lisää 146 000
makuupaikkaa vuoteen 2020 mennessä.
Pohjoisamerikkalaisten ja
eurooppalaisten matkustajat muodostavat 85 prosenttia maailman 22 miljoonan vuotuisesta risteilymatkustajista. Mutta muutoksen
signaaleja on selvä.
Kiinan hallitus on tukenut
Risteilyteollisuus ja odottaa että 4,5 miljoonaa kansalaista tulee risteilemään vuosittain vuoteen 2020 mennessä.
Konservatiivisemman Morgan Stanley,
investointipankin ennuste on 3 miljoonaa
matkustajaa vuodessa, eli 10 prosenttia
markkinoiden volyymista.

Tässä yhteydessä varoitetaan viisaasti tietenin hurjan kasvun jälkeisestä
romahduksesta. Ja tietenkin tiedämme, että Kiina on tulossa omalla
tuotannollaan laivanrakennukseen. Pieni heikko paikallinen signaali oli Deltamarinin
kiinalaisille myynti ja se että lähetystön väki jo vuosia sitten halusi käydä privaatisti
telakalla.

Mutta tämä ei olut tämän jutun keskeisin
sanoma. Se oli, että saksalaisen suvun kiinnostus Pernosta ja sen osaamisesta
ei ollut pelkästään eikä edes ensikädessä Suomen taitavien neuvottelijoiden
vaan markkinoiden elpymisen aiheuttamaa. Ehkäpä joku jo tässä vaiheessa voisi jälkiviisastella,
että oli tyhmää kun valtio ei ottanut telakkaa haltuunsa tai aiankin suurempaa omistusosuutta, kun se kuitenkin
kantaa rahoituksellisen vastuun laivojen osalta lähes kokonaan. Tässä olisi
voinut olla tilin teon paikka.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa