Suomen hallitus ja työnantajat arvostelevat kuin yhdestä
suusta ansiopäivärahaa, väittäen päivärahan passivoivan työttömiä. Hallitus on
vähentänyt päivärahapäivien määrän 500:sta 400:aan. Ansiopäivärahan verotusta
on kiristetty. Esimerkkinä, jos työssä käyvän henkilön bruttotulot kuukaudessa
ovat 1736 €, niin verojen ja eläkemaksujen (17,25%) jälkeen käteen jää 1463€. Kun
sama henkilö joutuu työnantajan toimesta työttömäksi, päivärahan suuruus olisi
1128 € kuukaudessa. Veroprosentti päivärahasta on vähintään 25 %, jolloin käteen
jää kuukaudessa 846 €. Henkilöä rangaistaan siitä, että työnantaja irtisanoi
hänet siirtäessään työt ”halvempaan maahan”. Kukaan ei varmasti jää tahallaan
kotiin makaamaan näin pienellä rahalla. Ongelma on siis jossain muualla kuin
ansiopäivärahassa.
Varsinais-Suomessa on Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun
2017 työllisyyskatsauksen mukaan 26224 työtöntä työnhakijaa ja ainoastaan 5491
avointa työpaikkaa. Kaikille halukkaille ei ole töitä. Tästä huolimatta
hallitus suunnittelee uusia ”kannustintoimia”. Esimerkiksi työtön velvoitetaan
hakemaan kerran viikossa töitä. Jos työpaikkaa ei löydy, rangaistaan työtöntä
heikentämällä ennestään pientä työttömyysturvaa, joko tuplakarenssilla tai
työttömyyskorvausta leikkaamalla. Näillä kaikilla ”kannustintoimilla” tehdään
syyttömistä syyllisiä työttömyyteensä sekä aiheutetaan ahdinkoa heikossa
asemassa elävälle ihmiselle ja hänen perheelleen.
Syyllistämisen sijaan hallituksen toivoisi keskittyvän
toimiin jotka oikeasti parantaisivat työllisyyttä, kuten harmaan talouden
torjuntaan ja työajan lyhentämiseen pidentämisen sijaan.
Heikki Lindgren
Pääluottamusmies, Metalliliiton valtuuston jäsen
SDP, Naantali
