Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Soten järjestämissuunnitelmaa tarviitaan

Naantalin sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee 16.5.2019 / 8 § Valtuutettu Mikko Rönnholmin ym. valtuustoaloite sosiaali- ja terveystoimen järjestämissuunnitelman pikaisesta laatimisesta

Perusturvajohtaja selostaa asiallisesti, miten tilanne on muuttunut sen jälkeen kun Sipilän hallituksen suuri sote-uudistus kaatui hallituksen omasta tahdosta sen törmättyään perustuslakiongelmiin ja yleiseen epäilykseen siitä, että kokonaisuus oli liian suuri järkevästi toteutettavaksi.

Naantalin kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen tapahtuu jatkuvana toimintana vuosittaisten talousarvioiden ja talous- toimintasuunnitelmien puitteissa. Edellisen sote-uudistusvalmistelun viivästyessä ja lopulta kaatuessa on palvelujen kehittäminen jouduttu asettamaan kulloinkin valmisteluissa esitettyihin aikarajoihin, jolloin suunnitelmavuodet ovat jääneet vähemmälle huomiolle.

Valtuustoaloitteessa esitetty Naantalin oma järjestämissuunnitelma on järkevää yhdistää valmisteluprosessiin, jossa laaditaan vuoden 2020 talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2021-2023. Tässä yhteydessä olisi käytettävissä myös uudet valtakunnalliset linjaukset, joita tulevissa hallitusneuvotteluissa mahdollisesti tullaan sopimaan. Naantalin osalta yhteistä valmistelua tulisi vahvistaa kaupunginhallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmän yhteisellä elo-syyskuussa 2019 järjestettävällä seminaarilla. Perusturvajohtajan esittelyteksti

Perusturvajohtaja esittää siis, että pikaisen suunnitelman sijasta asiaa valmisteltaisiin seminaarissa. Sitä voi pitää asianmukaisena toimenpiteenä ehdolla, että seminaari varten tuotetaan riittävä materiaali sosiaali-terveystoimen nykytilasta ja muutostarpeista tosin sanoen sinne valmistellaan aloitteessa tarkoitettu sosiaali- ja terveystoimen järjestämissuunnitelman tärkein sisältö kuten aloitteessa esitettiin :

Tärkeää on kartoittaa nopeasti mahdolliset ongelmakohdat ja ryhtyä välittömiin korjaustotoimenpiteisiin. Korjaustoimenpiteiden kuten henkilökunnan lisäyksen tai suunnitelmien laatimisen vaatima rahoitus tulee hoitaa lisäämällä talousarviomäärärahoja. Tiedossa on nimittäin, että esimerkiksi vanhustenhoidossa on sekä henkilökunta, että palveluasuntojen tarvetta.

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan aloitetta koskevassa kokouksessa on aikaisemmassa kohdassa hyvä esimerkki siitä, mitä aloitteen kiireellisellä valmistelulla tarkoitetaan. Kotihoidon henkilökunnan lisäystä perustellaan seuraavasti.

 

Hoitajien määrä ei ole tällä hetkellä kotihoidossa riittävällä tasolla. Asiakkaiden hoitoisuus on lisääntynyt ja tarvitaan entistä enemmän parityöskentelyä edellyttäviä hoitokäyntejä. Vaativaa hoitoa tarvitsevien asiakkaiden hoito-aika on usein pitkä (esim. 1,5-2,5h). Käyntejä ei pystytä sijoittamaan kotihoidon työsuunnitelmaan ja parityöskentelyn vaatimus aiheuttaa henkilöstövajauksen työpäivään.
Kotihoitoon on jouduttu lisäämään vaativaa hoitoa tarvitsevien asiakkaiden vuoksi henkilökuntaa kaikkiin työvuoroihin (1-3 henkilöä/työvuoro) keskustan alueella. Lisäykset on toteutettu sijaisjärjestelyillä. Tehokas ja optimaalinen töiden suunnittelu (toiminnanohjausjärjestelmä ja optimointi työkalu) on aiheuttanut asiakkaille kokemuksen hoitajien vaihtuvuudesta. Hoitajien päivittäinen vaihtuminen aiheuttaa haasteita hoidon jatkuvuudessa ja erityisten asiakasryhmien hoidossa (vaikeasti muistisairaat ja vammaiset asiakkaat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset).
Hoitohenkilökunnan työtilannetta on selvitetty talvella 2019 tehdyssä laajassa työpaikkaselvityksessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa. Työmäärä on todettu kohtuuttoman suureksi. Töiden tehokas optimointi ja liiallinen työmäärä on aiheuttanut kotihoidon tiimirakenteen häviämisen. Tämä aiheuttaa ongelmia työhön sitoutumiseen, hoidon jatkuvuuteen, yhteishenkeen ja kehittämistyöhön. Esimerkiksi iltavuoroissa hoitajilla ei ole mahdollisuutta pitää taukoja. Henkilökunta on uupunutta ja sairaslomien määrä on suuri. Työpaikkaselvityksessä myös esimiehen työmäärä nostettiin erityiseksi huolenaiheeksi.

Esityslistalla ei yksityiskohtaisesti kerrota, miten asiakkaat kokevat hoitotilanteen. Käytännöstä tiedämme, että kotihoidossa on selviä standardin alituksia ja kotihoito ei ole lähelläkään hyvä tasoa.

Kesken talousarviokauden joudutaan esittämään yhden sektorin henkilökunnan määrän lisäämistä kolmannekselle. Kun kyseessä on toimiala, jossa hoidettavien määrän kehitys on ollut tiedossa ja kun tämän vuoden talousarviossa eikä tulevien vuosien suunnitelmissa ole mitenkään valmistauduttu tilanteeseen, on syynä joko asiantuntemattomuus tai välinpitämättömyys. Oli kyse kummasta tahansa tai jostakin muusta syystä, on vanhustenhoidon suunnittelutoimi retuperällä ja sen vuoksi kiireellisen järjestelmäsuunnittelun tekeminen välttämätön ja tärkeä toimenpide Naantalissa, jossa on totuttu kunnolliseen palveluun.

Näistä syistä johtuen tulisi lautakunnan ehdottaa, että lautakunnalle myönnettäisiin oikeus aloittaa välittömästi järjestämissuunnitelman tekeminen siten, että suunnitelma olisi käytettävissä vuoden 2020 talousarvio ja seuraavien vuosien toimintasuunnitelmaa tehtäessä. Tällaisen suunnittelun käynnistäminen ei estä kaupunkia myöhemmin, jos valtakunnallisesti tai alueelisesti sektorin toimintaa halutaan järjestellä uudella tavalla.

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi