Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Riemuylioppilaan puhe: Muutoksessa ELÄMISTÄ

NYKYo196520150530

Hyvät
ylioppilaat, onnea suorituksestanne osaatte , 
arvoisat opettajat, kiitokset teille ja koululle, erityisesti läsnä oleville
Anja ja Mauno Kesäläiselle, Hyvät naiset
ja herrat  sekä rakkaat luokkatoverit, joille
olen kiitollinen luottamuksesta pitää tämä puheenvuoro. Nimittäin: Tasavallan presidentti
J. K. Paasikivi kertoi olleensa itsenäisyytemme alussa saksalaisen kuninkaan kannalla siksi, että  epäili,
ettei suomalaisten keskuudesta valittu presidentti voinut saavuttaa  riittävää
arvovaltaa. Kun vuonna 1946 kuningasmielisyydestä muistutettiin hänen presidentiksi tulon
yhteydessä, hän perusteli muuttunutta kantaansa  sillä, että hän,75 v voi saavuttaa arvovallan,
koska kaikki hänen luokkatoverinsa ovat kuolleet.

Hänen
tehtävänään on elää maailmassa, ottaa osaa sen iloon ja suruun.
Kun epätoivo, joskus pyrkii yllättämään hänet, painaa hän korvansa elämän
valtasuoneen, siihen, joka sykkii yhtä hyvin ruohossa ja metsän puissa kuin
ihmisessäkin. Ja katso: se sykkii tänään yhtä tasaisesti ja varmasti kuin aina,
sillä on tieto tarkoituksestaan, päämäärästään.

Näin opastettiin meitä, kun luimme Toivo Pekkasen vuonna 1932 kirjoitettua
Tehtaan Varjossa kirjaa. Tieto tarkoituksestaan, päämäärästään ei tainnut olla kristallin
kirkas, emmekä me kaikki samalla tavalla ajatelleet, jos yleensä ajattelimme –
suuri elämän asioita. Niin vähän tulevasta tiesimme.
Mutta nyt tiedämme enemmän
ainakin yhden selkeän tavoitteen: riemuylioppilasjuhliin kannattaa tähdätä! Se
on hyvä päämäärä.

Kun me saimme lakkimme, ei paikalla ollut riemuylioppilaita,
sillä Naantalin Yhteiskoulu oli aloittanut 50 vuotta aikaisemmin eli vuonna 100
vuotta sitten vuonna 1915. Ylioppilaita oli Naantalista tullut vasta vuodesta
1952. Siksi lainaan vierasta kertojaa tuolta ajalta:

Mutta muistoihin palatessani totean,
etten liene kertaakaan kokenut ajankohtaa, jota olisi voinut pitää varmana,
pysyvänä ja turvallisena. Kaikki vuodet ovat olleet murrosvuosia, kaikki
vaiheet murrosvaiheita. Erot ovat vain itsessäni.

Naantalilaiseen tyyliin sanottuna ei tuo Mika Waltari vuonna
1966  tyhmiä puhunut.
Kun me katsoimme 50 vuotta sitten 50 vuotta taaksepäin, oli takana kaksi
maailmansotaa.  Suomi eli tuolloin
rauhanomaista rinnakkaiseloa Neuvostoliiton kanssa.
Tänään kun te katsotte ympärillenne, huomaatte, että Suomen naapurissa ei ole
Neuvostoliittoa ja Suomi Euroopan Unionin jäsenmaa. Suomen kieli on 500
miljoonan yhteisön virallinen kieli.

Me riemuylioppilaat kuuluimme sodanjälkeisen ajan suuriin
yli 100.000 lapsen
ikäluokkiin, kaksikertaa nykyisiä suurempiin. Suomen
kouluissa on tänään neljännes vähemmän oppilaita meidän aikaamme verrattuna.
Elintaso on muuttunut näkyvästi; Meidän aikana koulun edessä oli
luokanvalvojamme Hannu Keitilän
Volvo ja luokkatoverimme Antti Viljaisen
Opel, nyt koulun edessä on parkkipaikka täynnä ajoneuvoja.  Suomen autokanta on viisinkertaistunut.
Sähköä käytetään nyt yhtenä vuotena yhtä paljon kuin meidän kouluajan 12 vuoden
aikana yhteensä.

Vuonna 1965 Naantalin Yhteiskoulussa oli 675 oppilasta, joista 151 lukiossa.
Naantalin kasvun ansiosta peruskoulun yläasteella ja lukiossa ylitettiin 1000
oppilaan vuosisadan vaihteessa, lukiolaisten
määrä on  kaksinkertaistunut
ajoistamme,  ollen parhaimmillaan yli 330
oppilasta. 


Yhteiskunnan kustannukset oppilasta kohden ovat nykyrahaksi muutettuna nousseet
2200 eurosta 7300 euroon. Naantalin kaupungin kustannukset olivat meidän aikana
nykyrahassa 250 €/oppilas, joka on samaa tasoa kuin meidän 140 markan
lukukausimaksumme. Naantalin kustannukset olivat 2700 €/oppilas 1985 ja tänään olemme 1700 euron tasossa. Siis julkiset
satsaukset ovat nousseet kolminkertaiseksi 
kuten ylioppilaiden määräkin; Meitä
oli 35 nyt teitä on 103. Naantalin lukion kokonaiskustannukset ovat moninkertaistuneet.
Entä laatu?

Ylen pakollisten aineiden vertailussa Naantalin lukio on pisteluvulla 7,8  hienolla 
139. sijalla 435 koulun joukossa. Onneksemme 50 vuotta sitten ei
tällaisia vertailuja tehty, Tunnustamme, että nyt osaatte enemmän ja pärjäätte
paremmin kuin me ellei lukuun oteta
säännön poikkeusta eli sitä, että NYK:n ensimmäinen
kuuden ällän ylioppilas oli luokkatoverimme.

Hyvät kuulijat Meidän aikanamme elimme lukiossakin luokissa ja pidimme
luokkatoveruutta suuressa arvossa ja siksi kurssimuotoinen lukio herätti meissä
epäilyksiä.  Tämän tunteen vallassa
ryhdyimme keräämään VIII B-luokan tapaamisissa stipendirahastoa:

Luokkamme koostui sekä kieli-
että matematiikkalinjasta. Nyt on tullut hetki, tänä juhlavuonna päättää stipendistä.

Yksittäisten
stipendien sijasta koko merkittävä summa osoitetaan lukion äidinkielen ja
kirjallisuuden opetuksen tukemiseen koulussamme, sillä äidinkieli on meille yhteinen
asia. Suomen kieli on hieno, erikoislaatuinen, kuitenkin EU:n virallinen kieli.


Oman haasteensa tuo myös lounaismurre, jossa esim. äng-äänteen hallitseminen ei
ole kaikille itsestään selvää. Äidinkielen opettajamme Manta Aira
Komonen
jopa kielsi meitä muutamia käyttämästä tällaisia ongelmallisia sanoja
ylioppilasaineessa, kun korvakuulolla emme osanneet. Niinpä olisi ollut paras
jättää kertomatta, kuka on tämän vuoden tankokuninkatar

Haluamme
tällä eleellä kohottaa äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen arvostusta
täkäläisessä opiskelevassa polvessa. Stipendimme onkin kohdennettu ennen
kaikkea nykykirjallisuuden hankintaan. Lahjoituksen tarkemmasta käytöstä on
sovittu lehtorien Seija Rannan
ja Sanna Vuolan kanssa.  

Luokkatoverimme
ja idean kehittäjä Helena Sohlman
antaa ohjeen:

Riemastukaa
hyvän kirjan lukemisesta, avartukaa sen antamasta maailmankuvasta ja käyttäkää
kieltämme yhä rikkaammin ja rohkeammin.
Lukemalla
voi iloita, itkeä, nauraa, surra, matkustaa, kärsiä ja vihastua saamatta
oikeasti pysyviä vaurioita sieluun tai sydämeen. Lukeminen kannattaa aina!

Nuoruus
on lahja, mutta vanheneminen on taidetta
runoili Junnu Vainio.

Tilastollisesti Suomessa elinikäodote on noussut yli kymmenen vuotta 50
vuodessa: Naisilla vajaasta 70 yli 80 ja miehillä 60:stä runsaaseen 70 vuoteen.
Nousu on jatkunut ja tänä vuonna (2015) syntyvät
elävät tytöt 84 ja pojat 78 vuotiaiksi. Tämä
on – huomatkaa se – muutama vuotta vähemmän kuin meidän riemuylioppilaiden
odotettavissa oleva elinikä tulee olemaan. Tämä on tilastotiedettä.

Olen tietoinen siitä, että paras puhe on pidetty puhe. Siksi lopetankin tämän
tarinan perinteiseen naantalilaiseen julistukseen:

Tänään siksi, että ylioppilastutkintolautakunta on suonut,on Naantalin lukion lakkiaiset ja julistetaan siis täten yleinen juhlamieli kehottamalla kaikkia tätä juhlaa
asiaankuuluvalla ilomielellä viettämään
sekä muutoin innokkaasti ja ystävällisesti käyttäytymään, sillä se, joka tämän iloisuuden rikkoo ja lakkiaiset jollakin murjottamisella taikka hymyttömällä käytöksellä häiritsee, on ystävällismielisten asianhaarain vallitessa syypää siihen häpeään, jonka ystävät ja tuttavat kustakin typeryydestä ja väärämielisyydestä hänelle erikseen langettavat.
Lopuksi toivotetaan kaikille läsnäolijoille riemullista kevätjuhlaa.

Riemuylioppilas Mikko Rönnholmin
puheenvuoro 30.5.2015 Naantalin lukion lakkiaisissa

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi