Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Reino Valentin Penttinen IN MEMORIAM

Reino Penttine 50V

Reino Penttinen syntyi Suomen toiseksi suurimmassa 80.000 asukkaan kansainvälisessä Viipurin kaupungissa 5.3.1931.

Pari viikkoa aikaisemmin P.E Svinhufvud voitti K.J. Ståhlbergin 151-149 äänin presidentiksi ja pari päivää myöhemmin vihittiin uusi Eduskuntatalo. Kansakoulu jäi kesken ja Viipurin Hovimaa sai jäädä, kun Talvisota pakotti kahdeksan vuotiaan Reinon Anna äidin ja Jenny sisaren kanssa evakkoon, joka suuntautui ensi Punkalaitumelle ja sieltä Yläneelle Joen Jussin tilalle, jossa maatyöt hevosineen tulivat Reinolle tutuiksi kunnes sitten Aleksi Kiven päivänä 1946 tultiin Naantaliin. Reka kuului 500 karjalaisen maassa muuttaneen suureen vähemmistöön pienessä Naantalissa.
Näistä murheellisista tapahtumista – joita eivät varsinaisuusmaisten ”vieraanvaraisuus” helpottanut, kertoi hyväluontoinen Reka katkeruutta osoittamatta.

Utelias tekniikan mies

Hyvin sujuneen koulun jälkeen Reino ahersi hankkien monipuolista työkokemusta tekniikan kiinnostaessa.
20 vuotuinen koneasentajan ura Juurikassokerissa oli hyvä pohja ymmärtää teollistuvaa yhteiskuntaa.
Vuonna 1974 Naantalin Matkustajaterminaalin hoitajan vastuun ottaminen oli luontainen tehtävä monitoimiselle osaajalle. Miljoonat matkustajat lähtivät ja tulivat Rekan huolehtiessa tuon tärkeän solmukohdan toiminnasta aina vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti. Reino Penttisen työura on mallisuoritus, sellainen, josta tavoitteena puhutaan tänä päivänä.

Palokunta, Toverit ja Työväenyhdistys

Aktiivisuus vei vapaaehtoisen palokuntaan, urheiluun ja yhteiskunnallisiin rientoihin. Naantalin Toverit sai innokkaan urheilijan, järjestönuorukaisen ja puheenjohtajan. Naantalin Työväentalosta tuli toinen koti.
Sieltä löytyi Stenroosin Tuovi vihille vietäväksi.
Poikamiesiltaa Reka vietti uuden parketin viimeistelyssä ja niinpä talon hyvä henki Turusen Maija ehti ennen kirkossa vihkimistä, että kuivunut on. Se kuvaa talon yhteishenkeä, johon karjalaiset toivat uuttaa sisältöä ja uskoa.
Tuovi ja Rekan uljas häävalssi oli hieno avaus talon uudelle parketille. Ja niinpä yhteistä matkaa on heille ehti kertyä melkein 70 vuotta. – Huolenpitäjä on nyt poissa.
Palokunnasta innostui yhteiskunnalliseen vastuun kantoon alkoi; Reka kertoikin, että hän jo 13 vuotiaana ajoit palokunnan jeeppiä. Siksi hän – emmekä me muutkaan – ymmärtäneet, että miksi häneltä kokeneelta ja taitavalta automieheltä terveydellisistä syistä 70 vuotta myöhemmin evättiin ajolupa. Kysymys oli vakavasta sairaudesta, jota ei Rekan elämän myönteinen asennekaan pystynyt voittamaan.

Viimeinen vanhan Naantalin valtuutettu.

Reino Penttisen ja Naantalin Työväenyhdistykseen kumppanuus kesti aikuisiän vuodesta 1953 alkaen. Ja siitä seuraksikin sitten yksi kaikkien aikojen pisimmistä luottamusmiesurasta, joka alkoi urheilulautakunnasta vuonna 1954 ja jatkui palo- ja koululautakunnassa. Valtuustoon Reka valittiin 1960 vaaleissa.

Hän oli jo vuosia viimeinen kanta -Naantalin valtuutettu.
PEINO PENTTINEN yhdessä rehtori LAURI KAISLAN KANSSA vastustivat vanhan upean Kuparivuoren koulun purkamista.

Ansiolista on pitkä ja painava

Reino Penttisen ansiolista on hengästyttävän pitkä, josta nousee neljännesvuosisatainen kaupunginhallituksen jäsenyys ja pitkään suunnittelujaoston jäsenyys ja puheenjohtajuus. Ja vielä näiden jälkeen moni vuotinen ura tilintarkastajien puheenjohtajan ja viimeinen tehtävä Kesti Marian hallituksen jäsenyys päättyi vuonna 2012 eli yhtensä kunnallisia luottamustoimia 58 vuotta.
Mutta ei tämä Rekalle riittänyt. Aina mukana ja aktiivisesti on ollut Rekan tavaramerkkinä ja niinpä seurakunta sai jo ikämieheksi varttuneesta Rekasta touhukaan toimijan. yhteiskunnallista palvelua tuli yhteensä 65 vuotta. Viimeisissä pihatapaamisissa panin merkille, että Rekalla oli Meripelastajien lippalakki kertomassa loppuun asti kestäneestä aktiivisuudesta, aina hyvällä asialla.

Tunnollisuus, asiallisuus ja avoimuus yhdistettynä sanomisen rohkeuteen

Nostivat valoisan Rekan Naantalin Työväenyhdistyksen luottomieheksi, jolle sosialidemokratia oli synnynnäistä – luonnollista- ihmisten asioiden hoitamista. Yhdistystoverit tuntevat Rekan poismenossa suuren menetyksen.
Poikkeuksellisen pitkä ja painava elämäntyön aikana Rekasta tuli käsite, joka saa yhteistyössä hänen kanssaan olleet mielissään edelleen näkemään reippaan nuorukaisen, jonka tarinoita ilman joudumme olemaan. Iloinen ja hyväntahtoinen kamppailijaa nautti laajaa arvostusta kaikissa piireissä; Rekaa kaipaavien ystävien joukko on harvinaisen laaja. Omaisten surun osaan ottaen kunnioitamme Reino Penttisen elämäntyötä lainaten soveltaen 80-vuotispäivänä kirjoitettua:

Tunnemme Rekan pulppuavana puhujana, jolta pienetkään yksityiskohdat eivät jää huomaamatta. Hän tarkkailee, arvio ja ottaa reippaasti kantaa. Mutta on väärin luulla, että Reka ei ottaisi huomioon perusteltuja argumentteja.
Myönteinen karjalaisuus näkyy ja kuuluu Rekassa. Hymy on herkässä ja liikutuksen palat nousevat aika usein Rekan kurkkuun. Isänmaallinen toveri ja kaikkien kaveri on nyt poissa.

 

Liite: Kaupungin CV Reino Penttinen kahdeksan sivua:

Penttinen Reino 2008 asti
Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa