Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Palkankorotusten aika

Palkankorotus FT Andrew Edgecliffe-Johnson 20200711JPG

Jatkan tässä sarjaa, jossa referoin FT:n juttuja, jotka eivät ole suomalaisessa talous- tai laatulehdissä juurikaan  saaneet tilaa. EK, ja muut työnantajajärjestöt ja monet julkisen puolen talousviisaat   puhuvat liian korkeista palkoista, jotka vievät kilpailukykymme  tai toisaalta yrittäjät vaativat matalapalkkoja, jotta kannataisi työllistää.
Anglosaksinen maailma on erilainen  – tunnustetaan. Mutta kun esimerkiksi matalapalkan perusteet tulevat viittauksina esimerkiksi USA:n menestyksen tekijänä, niin on paikallaan nähdä, että virtaukset eivät ole enää sielläkään muodissa.

Andrew Edgecliffe-Johnson 12.7 2020 FT:ssä

”Pandemia on vähentänyt yritysten voittojen. Siksi on ihanteellinen aika antaa työntekijöille palkankorotus.

Tämä voi kuulostaa väärältä kun yhtiöt varoittavat uusista lomautuksista. Työnantajat ovat vähentäneet lukemattomien työntekijöiden palkkoja säästääkseen rahaa, ja hallitusten on maksettava yrityksille työntekijöiden säilyttämisestä.

Yrityksille, jotka ovat vakiintuneet riittävän hyvin suunnitellakseen Covid-19: n jälkeistä tulevaisuutta, kriisi on luonut sekä välttämättömyyden että mahdollisuuden tutkia työvoimakustannusten osuutta liiketoimintamalleissaan.
Suuret monikansallisia yrityksiä, ja niiden johtajat ovat löytäneet parin viime vuoden ajan uuden konsensuksen, jonka mukaan kapitalisteilla on vastuuta enemmän sidosryhmiä kuin pelkästään osakkeenomistajia kohtaan. Yritysten Instagram-tilit lähettävät todennäköisesti lupauksensa tehdä enemmän systeemisen rodullisen eriarvoisuuden torjumiseksi George Floydin kuoleman jälkeen.
Mutta mitä parempaa järjestelmää heidän tulisi yrittää rakentaa?
Kun kasvua on vaikeampi saavuttaa – joko kehittyvillä markkinoilla tai korkealaatuisilla tuotteilla – vastauksen on laajempi ja vankempi keskiluokka. Henry Fordia on saattanut motivoida enemmän vähentää kalliita henkilöstön vaihtumiskustannuksia kuin antamalla työntekijöilleen varaa Model Ts: lle, kun hän kaksinkertaisti palkat vuonna 1914.
Kuitenkin on jo kauan ollut selvää, että toimeentulon maksaminen voi auttaa yritystä kilpailemaan ja menestymään. Fordin strategia on tulossa muotiin, kun yhä useammat yritykset päättelevät, että korkeammat palkat maksavat aikaansaavat pienemmän henkilöstömäärän, paremman sitoutumisen ja enemmän kuluttajille suunnattuja rahaa käyttäviä henkilöitä.

Jutussa on monta esimerkkiä, joissa johto huomaa, että vakuutuksen myyjä ei pysty itse ostamaan vakuutuksia tai kaupassa myyjillä ei ole varaa jokapäiväiseen elantoon. Nämä esimerkit eivät meillä ole tavanomaisempia, mutta ei ole vierasta sekään, ettei palkalla tulla toimeen.

Säällisiä tuloja kaikille, oli Tarja Halosen käyttämä viisas termi, jossa yhdistyi ay-juristin ja sosiaalipoliitikon näkemys.

Kun paine kasvaa palkkojen julkistamiseen, toimitusjohtajien tulisi kysyä itseltään, maksavatko he edelleen palkkaa, jota heidän on epämukavaa puolustaa julkisesti.
Jos he tarvitsevat toisen kannustimen, he voivat katsoa, että palkankorotukset alhaalla tekevät omasta palkasta vähemmän tähtitieteellisen moninkertaisen keskimääräisen työntekijän palkkaan verrattuna.

Tämä lopputoteamuksen ohje toimarille on inhimillisyydessään fiksu. Kun et halua alentaa  omaa palkkaas, ja kun paine sitä vastaan on kova, niin alenna sitä suhteellisesti ja nosta alaistesi palkkoja!
Osakkeen omistajatkin ovat saaneet jo pitkään likaa, sitä taas ei kannata sanoa ääneen.

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa