Mikko Rönnholm

Onko julkinen velka talouden instrumentti vai arvovalinta

Velka on tykalu Demokraatti 20230121
Lainataan aluksi Turun Sanomien 22.1.2023 sivua, jossa käsitellään tp Sauli Niinistön haastattelua

 

Markku Jokisipilä on kiinnostunut fasismista jaon tehnyt kirjan perussuomalaisuudesta. Eduskuntatutkimuksen johtaja hän kuuluu lausuntoja mielellään jakavien joukkoon. Näin hän Turun Sanomissa selittää presidentin viestiä:

– Hän on ottanut tässä presidentin arvojohtajan roolin, mikä on monessa mielessä laajin rooli. Talous on sellainen asia, joka vaikuttaa viime kädessä ihan kaikkeen. Tässä on vähän sellainen vanhan Niinistön paluu, sillä hän tuli tunnetuksi valtiovarainministerinä aika tarkkana varojen vahtijana, Jokisipilä sanoo.
Hänen silmiinsä osuivat etenkin Niinistön sananvalinnat siitä, että Suomessa on totuttu pitämään velkaantumisen avulla yllä elintasoa, jota ei ole ansaittu.

Suomen taloudesta vastaaminen ei kuulu presidentin toimivaltaan.

Jokisipilä korostaa Niinistön puhuvan haastattelussaan kuitenkin paljon puolustusvoimien roolista, johon maan taloudellinen tilanne suoranaisesti liittyy.

 

Demokraatin haastattelussa Lauri Jäntti, vasemmistolaiseksi luokiteltu Tukholman professori,  ja Kalevi Sorsan säätiön johtaja Lauri Finer käsittelevät velkaa talouden instrumenttina:

 

– Verotuksen pitäisi olla verrattain vakaata ja ennustettavaa. Tilapäiset häiriöt voidaan siksi hoitaa valtion menojen kautta. Tämän seurauksena, suhdanteesta tai häiriöstä riippuen, valtion velka joko nousee tai laskee, Jäntti sanoo.

Pääsääntöisesti ei ole siis järkevää, että valtio pyrkii kaikissa tilanteissa tasapainottamaan budjettinsa.

– Se saattaisi vahvistaa talouden häiriön kielteisiä vaikutuksia. Velan tehtävä on toimia puskurina häiriölle, Jäntti sanoo.

”Velkaan ei pidä suhtautua tunteella, vaan työkaluna”

Nyt negatiivisia yllätyksiä on piisannut. Koronapandemia ja Ukrainan-sota ovat aiheuttaneet talouteen sokkeja. Terveydenhuoltoon on jouduttu satsaamaan entistä enemmän, sähkön hinnan noustessa on täytynyt tukea pienituloisimpia ja turvallisuusasiat ovat vaatineet lisää rahoitusta.

– Velka on keino rahoittaa tärkeitä asioita nopealla aikataululla. Velkaan ei pidä suhtautua tunteella, vaan työkaluna, jota kaikki käyttävät silloin, kun siitä on hyötyä, Kalevi Sorsa Säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér sanoo.

On ainakin kolme yleistä syytä, joihin valtio tarvitsee velkaa. Ensiksikin velalla voidaan reagoida ikäviin yllätyksiin ja kriiseihin. Toiseksi velkaa tarvitaan suhdannepolitiikassa, jotta talouden toimintakyky ei häiriinny. Taantumassa voi velkaantua enemmän, koska sillä saadaan pitkällä aikavälillä positiivisempia vaikutuksia kuin vyötä kiristämällä. Sen sijaan noususuhdanteessa velkaa on viisasta vähentää.

Vaalitaistelusta on kysymys ja kun puhutaan, että presidentti on arojohtaja, niin silloin hyvä muistaa , että presidentilläkin on poliittisia arvoja – kuten Tarja Halosen aikana jatkuvasti muistutettiin.
Nyt toivoisi, että presidenttimme muistaisi myös muita kuin taloudellisia arvoja ja antaisi niistäkin reippaat kannanotot.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa