Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Neste seuraa Kaipolaa

Pasi Myyry HS ampuu 20201019

Selitän heti aluksi, miksi SDP:n Naantalin sivuilla referoidaan Jämsän Kaipolan tapausta. Aasinsiltamaisesti sanon,  että Sipposen Kallusta se johtuu!

Hän on Jämsästä kotoisin ja tuli Naantaliin siksi, että Kaipolan tehtaan valmistumisen jälkeen Aaro Sipponen autoineen ja perheineen  tuli Nestettä rakentamaan. Neste on siis kulkenut tullut Kaipolan perässä. Niinkö nyt on käymässä ja siksi Hesarin artikkeli yleisen kiinnostuksen lisäksi antaa ajattelemisen aihetta naantalilaisille.

Ennen saapumista Kaipolaan tehtaan pääluottamusmies Ismo Salonen sanoi puhelimessa, että tehtaan työntekijät eivät halua antaa haastatteluja. Aihe on sen verran arka.
Salonen oli oikeassa. Yksikään Kaipolan tehdastyöntekijä ei suostunut puhumaan. Yt-neuvottelut olivat yhä kesken, ja ehkä he elättelivät vielä toiveita. Onhan tehtaalla kunniakas historia, ja pääministerikin puhui sen puolesta.
Kahden vuoden kuluttua tulee 70 vuotta tehtaan perustamisesta, lähes ihmisikä, kirjoittaa toimittaja Arttu Seppänen

Toive oli Kaipolassa  turha. Tehdas lopetetaan vuoden vaihteessa. Ja seuraukset ovat hirmuiset: Työttömien määrä välilliseet huomioon ottaen voi nousta artikkelin mukaan 1 000-1 500 ja kunnan verotulomenetykset ovat 12-14 miljoonaa siis yli 15 prosenttia kunnan verotuloista.
Naantalin Nesteen vaikutukset ovat samansuuntaiset, vaikka suhteessa vähäisemmät.

Jutussa haastateltiin kuvan Pasi Myyryä.
Lainaan haastattelua vähän siksi, että ampumakuvassa on jotain symboliikkaa ja enemmän siksi, mitä haastateltava sanoi ja miten.

Kun Myyryltä kysyy kuulumisia ja tunnelmia, hän lopettaa puuhastelun. Kääntyy, katsoo silmiin, hymyilee, eikä sano mitään moneen sekuntiin.
”Meinasitko kirjoittaa lehteen?”
No vähän sillä asialla täällä ollaan.
”Vituttaa.”

UPM:n Jämsänkosken tehdas jatkaa, ja Myyryn työpaikka on toistaiseksi turvassa. Silti hän kokee, että Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaat ovat samassa veneessä.
Paperityöläisyys kulkee Myyryn suvussa. Hänen isoisänsä ja äitinsä olivat tehtaalla. Veli jää nyt työttömäksi Kaipolasta.

”Itsellä huolenaiheena on se kollega. Miten pärjätä, kun kaikki täällä eivät voi mitenkään työllistyä. Se on ihan varma asia.”
”Kyllä Jämsä tästä selviää tavalla tai toisella. Mutta eihän tämä kovin houkuttelevaa ole tänne muuton kannalta.” …

Hän omistaa kaksion, joka on vailla vuokralaisia. ”Joka kuukausi maksat vastikkeen. For nothing.”
”Terveisiä Marinille saatana. No ei sentään, meillä on hyvä pääministeri. Pakko sanoa näin, kun muuten pappa kääntyisi haudassa.”
Myyry kävelee maalitaululle. Rei’ät ovat maalitaulun keskellä.
”Kyllä se hirvelle riittää. Eiks näin yövuoron jälkeen tuo ole aika hyvä?”

Vituttaa ja terveisiä Marinille saatana. No ei sentään, meillä on hyvä pääministeri. Pakko sanoa näin, kun muuten pappa kääntyisi haudassa

Analyysi tästä on, että kun ottaa päähän niin hirvimiehen maalitaulussa näkyy pääministeri Marin. Pääministeri on vapaata riistaa. Hän kantaa vastuun kaikesta. Vain papan kunnioituksesta lausuntoa korjataan ei siksi, että ymmärrettäisiin yhteiskunnan rakenteita ja sitä, että tehtaan sulkemisesta ei ole päättänyt pääministeri, eikä siitäkään että sanomalehtipaperin kulutus vähenee eikä siitäkään, että omistaja ei halua tinkiä tippakaan arvioidusta omistajan edusta. ja voi jopa olla niin, että Kaipolan sulkeminen on paperitehtaiden omistajien yhteisiä ponnistuksia saada tuotteiden hinnat nousemaan.

Nykyisin ei riitä, että tehtaiden omistajien rikastumiselle ovat valtiot vero politiikallaan tasoittanut tietä. Yhteiskunnan varsinkin työväenliikkeen edustajien on oltava vielä heidän päätösten sijaissyntipukkeina harjoitusmaalitauluina. Duunarin toivotaan  keksittyvän ajattelemaan syyttömän  hirvenkaatoa.

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa