Mikko Rönnholm

Muistelmien nimi on vaatimaton sisältöön verrattuna

Heikki Haavisto Talonpojan muistelmat kansikuva 20230116
Aloitan tämä jutun -kuten usein – ei ihan Aatamista, mutta menneisyydestä eli siitä mitä minulle kerrottiin Haavistoista: Isäni Armas, joka oli Lounais-Suomen Sähkön piirimiehenä Raisiossa kertoi,  että sähkölinjojen vetäminen Hintsan tilan alueille oli tiukkaa hommaa jo Urho Haaviston aikana eikä Imatran Voiman miehillä ollut Heikin aikana sen helpompaa. Ymmärsivät maan arvon ja osasivat pitää puoliansa.

Kirjoitin muutaman rivin Heikki Haaviston kuolinsanoman saatuani tälle palstalle:

Haaviston isä Urho Haavisto oli tärkeä lenkki Raisio-Naantalin Vesilaitoksen perustamisessa, joka taas oli edellytys Nesteen tulolle.

Pääjärjestelijä oli Naantalin maaliskunnan mahtimies Einari Karvetti, joka taas oli Heikki Haaviston ”opinto-ohjaaja”. Hän toivoi älykkäästä ja ahkerasta Heikistä pellervolaisen liikkeen johtajaa. Einarin pettymykseksi Heikki ryhtyi viljelijöiden taitavaksi ykkösmieheksi. Varmaan Einari sieltä jostakin seurasi hyväksyvästi ja ylpeänä Heikin myöhempiä saavutuksia.

Kirjan kuvituksessa on Hintsan tila ja ala vasemmalla vilahtaa siellä Einari Karvetinkin profiili.

Heikki Haavistosta tuli pellervolaisen liikkeen vahva mies

Kirjan luettuani vahvistu käsitykseni siitä, että Heikki Haavisto teki sittenkin Einari Karvetin toiveen mukaisesti: Hänestä tuli pellervolaisen liikkeen ei suoranainen yritysjohtaja, mutta todellinen vaikuttaja. Hän vaikutti kaikkialla ja kaikessa. Voi tietenkin olla, että kirjassa hänen panoksensa korostuu, mutta senkin poislukein vaikutus suomalaiseen maatalouden jatkojalostukseen on ollut yksittäisistä henkilöistä merkittävin.

MTK:n kehittäjänä ja sen vaikutusvallan kasvattajana Haavisto on ollut tärkein tekijä juuri tässä 1960-luvun jälkeisessä vaiheessa kun rakennemuutos kovimmin  maataloutta kohteli.
Merkittävistä saavutuksista huolimatta kahdesta asiasta en ole varma: Oliko toiminta Suomen talouden tai edes suomalaisen maanviljelyksen kannalta parasta.
Vilpittömään edunvalvontaan sekoittui politiikka; Keskustan intressinä oli äänestäjän maaseudulla pitäminen enemmän kuin elinkeinon kehittäminen. Pitkään jatkunut korkeahintajärjestelmä ylituotantoineen oli kallista puuhaa kansantaloudelle ja kuluttajille. Mutta sen muuttaminen oli fiksuimmallekin miehelle  mahdotonta ennen pakkoa. Ja se pakko oli nimeltään EU:

Metsäsektorin merkityksen ymmärtäminen

oli tietysti maatalouden tulojen kannalta merkittävää. Muta siihen liittyi myös tärkeänä tekijänä metsänomistajien mukaan saaminen MTK piiriin. Kartellisäännöt veivät MTK:lta metsäkaupasta, mutta metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n yhteistyö taas toimii yhteytenä kaupunkilaisiin metsänomistajiin. Tämä on Keskustalle viimeinen oljenkorsi näinä vaikeina aikoina. Se näkyy metsäpolitiikan kiihkona.

Perustuslaki ja presidentti olivat auktoriteetteja Haavistolle

Älykkäänä ja hyvin asioista perillä olevana Heikki Haavisto valitsi ensin poliittisesti hyväksyttävän Norja-malli siis ETA + Nato ilman EU:ta.
Ideana oli, että omaisuutta piti suojella ja viennin edut varmistettava ja  maatalouselinkeinon julkisen tuen hoitaminen kansallisella tasolla oli fiksu poliittinen yritys.

Mikä sitten käänsi voimakastahtoisen Haaviston mielen.?
Ulkoministerin tehtävä oli tarjous, josta ei voinut kieltäytyä. Mutta ei Heikki Haavisto jättänyt yrittämättä mahdotonta eli maatalouden maksimaallisia vaatimuksilla lähdettiin liikkeelle.  Realismi voitti vasta pakon edessä siksi, että Heikki Haavisto oli lojaali isänmaalle ja  perustuslaille sekä, että hän hyväksyi sen, että EU:n jäsenyys oli ulkopoliittinen kansallisen edun vaatima päätös, ja että ulkopolitiikan suvereenin johtajan presidentti Mauno Koiviston  sana oli hänelle käsky.

Politiikka kiinnosti, mutta

Heikki Haavisto oli varakas perusporvari, hän oli kuitenkin mieleltään kepulainen ja  politiikasta kiinnostunut. Älykkyys, koulutus, ja varovaisuus estivät häntä hakeutumasta politiikan ammattilaiseksi. Innostus yhteiskunnan asioiden hoitamiseen suuntautui taustalla operointiin. Heikki Haavistosta kasvoi  kabinettipolitiikan mestari.
Kun nyt lukee kirjasta hänen mielipiteitään ja arvioitaan, niin voi huomata, että Heikki Haavisto ei kuitenkaan ollut kovakorvainen, vaan hän näyttää omaksuneen myös vaikutteita muiltakin politiikan osapuolilta mm:ssa ympäristökysymyksissä ja kansainvälisissä asioissa.

Heikki Haavisto vaikutusvaltaisin varsinaissuomalainen

Ulkoministeri Heikki Haavistoa saamme kiittää, että olemme nyt EU:n jäseniä; ei yksin, mutta merkittävä ja vaikeimman tehtävän hän prosessissa teki.
Talonpojan solidaarisuus ja   isänmaallinen lojaalisuus otti koville. Ahkeruus ja velvollisuudentuntoisuus taisi olla Heikki Haaviston terveydelle kohtalokasta.

Heikki Haavisto oli suomalainen suurmies, Mauno Koiviston jälkeen vaikutusvaltaisin varsinaissuomalainen!

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa