Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Miksi Saksa hävisi?

MiettunenMiksisaksahC3A4visisodan20140831

Hannu Miettunen lopettaa TS:n eilisen otsikonmukaisen juttunsa
saksalaistutkijan arvioon siitä, että
Wehrmact oli maailmanhistorian kammottavin , mutta tehokkain tappokone. ”Saksa ei tiettävästi hävinnyt kummassakaan
maailmansodassa taistelua, jossa sillä olisi ollut yhtä paljon joukkoja kuin
vastustajalla.”
Tuntemattoman Sotilaassakin pidetään saksalaisia sodan matematiikka osaavina: saksalaiset
laskevat, taisi majuri Sarastie lausua.
Suomalaiset ovat ihailleet Saksaa ja saksalaisuutta ja taitaa Hannu Miettunen
kuulua tuohon joukkoon.

Hän erittelee jutussaan Saksan tekemiä virheitä, kuten
siviilikohteiden pommittamista isossa Britanniassa sotilaskohteiden sijasta. Ja
luokittelee, että typerintä oli juutalaisten tuhoaminen.
Ratkaisevaa oli kuitenkin Japanin valinta. ”Jos se olisi suunnannut iskunsa Havaijin
sijasta Vladivostokiin, maailman historia saattaisi olla toisenlainen.”

  • Kontrafaktuaalinen
    historia
    eli ”toteutuneiden tosiasioiden vastainen historia” on historiantutkimuksen
    näkökulma, jossa tarkastellaan toteutumattomia vaihtoehtoja, joita historiassa
    on ollut. Sitä on kutsuttu myös historialliseksi jossitteluksi. Wikipedia.

Miettusen jutussa on ainakin osittain kysymys yllä
mainitusta historian kirjottamisesta. Ei se ole kiellettyä ja se voi olla mielenkiintoista.
Hannu Miettunen on varmaankin jonkin sorttinen kyseenalaistaja ja kaikesta
päätellen myös asioista perillä oleva.

Otsikko kuitenkin nostatti jo epäilyksiä ja jotenkin kauhuakin. Sodan ratkaisun
näkeminen tuollaisena mekaanisena tapahtumana, jonka ratkaiseminen on
peliteoreettinen kysymys, on pelottava ajattelutapa sanoisinko – itsekin syyllistyen
leimaamiseen – saksalainen malli. Silläkin lienen osuuttu maailmansotien tragedioihin.

Saksan tappioon on varmaan monta syytä eikä ole yhtä yksittäistä voittajaakaan
voida nimetä, sikäli kuin sodassa niitä ylipäätänsä on.
Itse kuitenkin pidän merkittävimpänä
tekijänä sitä, että muut puolustivat omia kotimaitaan – isänmaitaan- tai omaa
käsitystään ihmisoikeuksista. Saksalaiset hyökkäsivät johtajansa lebensraumin
elintilan ja rotuopin puolesta.

Olen ehkä naiivi, mutta uskon, että tästä on ollut eniten ollut kysymys. Vaikka
Neuvostoliiton sisällä harjoitettiin mieletöntä väkivaltaa omaa kansaa kohtaan,
niin Puna-armeija kävi suurta isänmaallista sotaa menestyksellä sen jälkeen,
kun kysymys oli äiti Venäjän pelastamisesta.

Huomattakon, että tätä sääntöä vahvistaa Suomen sotatanner:
Talvisodassa suomalaiset puolustivat omasta tahdostaan ja neuvostoliittolaiset
hyökkäsivät pakon saneleman. Jatkosodassa Suomi onnistui alussa revanssihengessä,
mutta suurin suhteellinen menestys saavutettiin torjuntataisteluissa silloin
kun kamppailtiin kotimaa-isänmaan olemassaolosta.

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi