Gideon Rachman kirjoittaa Saksan vaalituloksesta:
Saksan kotimainen tiedustelupalvelu on luokitellut AfD:n Saksin osavaltion osastonsa oikeistolaiseksi ääriryhmäksi. Jotkut puolueen jäsenet flirttailevat natsikuvastoilla ja iskulauseilla. Siitä huolimatta Venäjän ja Yhdysvaltojen hallitukset – kaksi maata, jotka ovat erittäin ylpeitä roolistaan natsismin kukistamisessa – suosivat sen nousua.
Vladimir Putinin piiri oli odottanut innokkaasti AfD:n läpimurtoa Saksi-Anhaltin vaaleissa. Viime kuussa Kirill Dmitriev, keskeinen venäläinen välittäjä Trumpin hallinnon kanssa, kirjoitti innokkaasti X:ssä: “Saksa herää 6. syyskuuta”. Sekä kirjoituksen sanamuoto että päivämäärä vaikuttivat merkittäviltä. “Saksa herää” oli natsien iskulause. Dmitrievin kirjoitus ilmestyi 23. elokuuta – natsi-Saksan ja Neuvostoliiton välisen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittamisen vuosipäivänä vuonna 1939
Herääkö Ranska, entä Ruotsi ja Suomi
Olen samaa mieltä Gideon Rachmanin kanssa, että vielä on aika ja vielä on mahdollista, että havahdutaan.
Korvissani kaikuu kuitenkin Francois Mitterrandin sanat : Kansallismielisyys tarkoittaa sotaa!
Puhe oli vaikuttavin Euroopan parlamentissa kuulemistani. Hän pohjusti sitä vielä valistamalla, että vaarallinen kansallismielisyys ei ole vain saksalaisten synti; sitä on kaikkialla eikä vähiten Ranskassa.
Maahanmuuttajat ovat tämän päivän juutalaisia siis niitä, joita pitää vihata väittämällä, että meidän vaikeutemme johtuvat heistä ja että nuo he ovat uhka kansojemme onnelle.
Mutta viha ei lopu antamalla valtaa vihaaville. Vihaideologia ei kesyynny – se yltyy. “Hyvien ihmisten” synti on ollut – historiasta se tiedämme – pahojen ideologioiden nousu. Eikä valta ja omien etujen ajamine riitä. Toiset pitää alistaa.
Siksi ei heräämine auta, on uskallettava toimia!
