Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Juhannus:100 vuotias Suomen lippu ja uusi lippulaulu

Suomenlippu20120622jpg

Suomi julistettiin itsenäiseksi 6.12.1917. Tuolloin
nostettiin senaatintalon, valtioneuvostonlinnan lipputankoon leijonalippu.
Lippu oli karmiininsinoberinpunainen, jonka keskellä oli kullankeltainen
vaakunaleijona hopeavalkoisine varustuksineen ja ruusukkeineen. Lippu saikin
muutaman kuukauden aikana 1917-1918 lähes valtiolipun aseman.

Keväällä 1918 lippuasiaa käsiteltiin eduskunnassa ja
erilaisten vaiheiden jälkeen perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin
27.5.1918 ehdotus sinivalkoisesta ristilipusta, jonka luonnoksen olivat
laatineet taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkainen.

Kuten historiasta tiedämme, päätöksen toukokuussa 1918 teki
niin sanottu tynkäeduskunta, jonka mielialoihin vasta päättynyt kansallissota
ei voinut olla vaikuttamatta. Suhtautuminen lippuun ei täten saanut parasta
mahdollista yhdistävää lähtökohtaa.

Vuonna 1934 nimettiin Juhannus liputuspäiväksi. Itsestään
selvää ei juhannuksen valinta tuohon tarkoitukseen ollut. Vuonna 1926 hankeen
puuhamies haastatteli yhdeksää vaikutusvaltaista suomalaista: Äänin yksi
vastaan kahdeksan lopputulokseksi tuli Juhannus. Suurin osa halusi jotain
kansallisen historian merkkipäivää, vain yksi oli Juhannuksen kannalla. Hän oli
joukon ainoa nainen kirjailija Maila Talvio, joka perusteli ehdotustaan
seuraavasti:

”Lippupäiväämme ehkei pitäisi sitoa poliittisten tapahtumien
yhteyteen, jotta kaikki kansalaiset voisivat sitä viettää. Ehdottaisin
juhannuspäivää, johon liittyy enimmän valoa. Sinä päivänä ovat
siirtolaistemmekin ajatukset vanhassa isänmaassa.”

Ja niinpä jo seuraavana vuonna Itsenäisyyden liitto julisti:

” Tarkoituksena on koota kaikki kansalaispiirit yksimielisesti isänmaan
puolueettoman vertauskuvan siniristilipun juurelle”.

Suomen lipun päiväksi Juhannus nimettiin  vuonna 1954.  Juhannus on
lyönyt itsensä läpi suomalaisten yhtenä arvokkaana yhteisyyden juhlana.
Tänä
vuonna juhlitaan siniristilipun 100 vuotista historiaa.

Naantalin lipun nostoperinne

Vuodesta 1959 alkaen on Naantalissa nostettu siniristilippu
Kirkkopuiston salkoon juhlallisesti klo 18.
Lipunnostoon on liittynyt juhannuspuhe.

Uusi lippulaulu

Viime vuonna Ylioppilaskunnan Laulajat järjesti uuden lippulaulun kilpailun, jonka sanat on maskulaisen Päivi Jalon.

Uusi lippulaulu

Näin järjestäjät kertovat kilpailusta ja sen tuloksesta:

Ylioppilaskunnan Laulajat kunnioittaa juhlavuotta viettävää
Suomea sävellys- ja sanoituskilpailulla, jossa etsitään satavuotiaan Suomen
lipulle uutta laulua perinteikkään Siniristilippumme-laulun rinnalle. Kilpailun
tuomareina toimivat presidentti Tarja Halonen, kapellimestari Osmo Vänskä,
kirjailija Kjell Westö sekä YL:n taiteellinen johtaja Pasi Hyökki.

YL vastaanotti toukokuun loppuun mennessä yli 70
kilpailutyötä. Suuri kiitos kaikille osallistuneille! Voittajaksi valikoitui
Tuomo Tiitisen säveltämä ja Päivi Jalon sanoittama teos Sinivalkoisen lippumme
alla
. YL ja Tapiolan kuoro ensiesittivät uuden laulun 26.8. Suomen luonnon
päivänä Haltiassa. Suomi on maailman ensimmäinen valtio, joka viettää
liputuspäivää luontonsa kunniaksi.

”Kilpailun tarkoituksena on herättää ajatuksia siitä, mitä
siniristilippu merkitsee vuonna 2017 ja miten kunnioittaa satavuotiaan Suomen
lippua aikaan sopivalla tavalla. Haemme siis yksiäänistä laulua, jonka sävelin
ja sanoin jokainen voisi ylpeänä kohottaa Suomen lipun sekä kunnioittaa
ainutlaatuista luontoamme ja tasa-arvoista yhteiskuntaamme”, YL:n taiteellinen
johtaja Pasi Hyökki sanoo.

On siis hienoa, että myös uutta Suomen lippuun liittyvää on saatu kansallisen kulttuurin kirjoa laajentamaan.

Vuonna 2005 juhannuspuheessani  totesin:

Uskallankin väittää, että siniristilippu sopii suomalaisen
hiljaiseen, mutta herkkään sielunmaisemaan vaakunoita ja ruusukkeita paremmin.
Olen varma, että siniristilipun rauhallinen salkoon nousu on meidän
nykysuomalaisten mielissä aina myös kunnianosoitus puolustustaisteluissa
kaatuneille ja vielä joukoissamme oleville sotaveteraaneille.

Juhannuksen valinta historian kiisteltyjen päivien sijasta
oli kaukokatseista isänmaallisuutta. 
Juhannuksena värittää kotomaamme pitkän päivä ja luonnon lempeys on
kaikille suomalaisille tarjolla.  Siksi
osoitamme kiitollisuutta näille viisaille lippupäätöksen tekijöille. Eleillä ja
tunnelmalla on kansakuntien kohtaloissa erityisesti yhtenäisyyden rakentamisessa
huomattava merkityksensä.

Tässä mielessä  kannattaa hetkeksi
pysähtyä kunnioittamaan perinteitä. Samalla on aihetta rohkeasti, mutta yhteisyyttä korostaen nostaa esille uusia avauksia kuten YL on tehnyt.

MR

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi