”PERUSSUOMALAISTEN entinen puheen¬johtaja, Juha Sipilän hallituksen ulkoministeri Timo Soini (sin) astui maanantaina julkisuuteen seitsemän kuukauden hiljaiselon jälkeen. Niinpä tiedotusvälineiden jakamaton huomio oli taattu.
Soinin syy tulla julkisuuteen oli tuore julkaisu. Sen aihe on hänelle tuttu: populismi.
Tiedotustilaisuudessaan Soini sanoi, että hänellä on ollut ikävä mediaa. Hän selvästi nautti ollessaan huomion keskipisteenä. Tilaisuuden saaman julkisuuden perusteella kaipauksen tunne on ollut molemminpuolinen.
Media tarvitsee kovasti poliitikkoja, jotka osaavat tiivistää sanottavansa parin kolmen sanan iskulauseiksi. Hyvässä lykyssä koko tokaisu mahtuu lehtiotsikkoon.” HS pääkirjoitus 15.1.2020
Pääkirjoituksen havainnon oikeaksi todistavat oheiset eiliset googletetut kaappauksen Ylen ja HS:n verkkosivuilta: Sama otsikko molemmissa; toinen siis julkisessa yleisradiossa toinen yksityisessä laatulehdessä.
”Kysynkin kuinka te kehtaatte ja kyllä te kehtaatte.”
Aivan hampaatonta, vanhan lämmitystä hyllytetään eikä kysytä, että kuinka populismin tutkia kehtaa tulla myytyään oman vennamolaisuuden aatteen ulkoministerin hillotolpasta julkisuuteen kehumaan, että hänen puolueensa – kuten otsikoissa lukee- on niin hyvä, että se kestää Jussi Halla-ahonkin johdossa.
Halla-ahon saavutus oli mahdollista Timo Soinin ansioista – se on totta.
Nimittäin hän – siis Halla-aho haastoi ja voitti niin Soinin kuin hänen aisankannattajatkin. Se oli Halla-ahon persujen avain vaalimenestykseen viime vuoden eduskuntavaaleissa. Halla-ahosta tuli ryvettyneen entisen köyhän kansan puolueen omaa etuaan tavoitelleiden johtajien vastustajana puhdasotsainen rosvot kiinni slogaanin mukainen sankari. Osa kiitos tästä kuuluu myös Soinia tukeneille Sipilälle ja Orpolle.
Persujen puheenjohtajan vaihdos ja sen jälkeinen hallitussuhmurointi mahdollisti sen, että Halla-ahon synkät näkemykset peittyivät, kun hänet ja hänen puolueensa pudotettiin trampoliiniin; oikeistopopulismille oli viritetty ponnahduslauta pinnalle.
