Mikko Rönnholm

FORTUMIN SIIRTOLIIKETOIMINNAN KAUPPA

Yritysjärjestelyn velaton kauppahinta on 2,55 miljardia
euroa. Yhtiö arvioi saattavansa yritysjärjestelyn
päätökseen vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana tarvittavien
viranomaishyväksyntöjen ja tavanomaisten yrityskaupan ehtojen toteuduttua.
Fortum ennakoi kirjaavansa yritysjärjestelystä 1,8-1,9 miljardin euron
myyntivoiton eli noin 2,0 euroa osaketta kohden Electricity Distribution and
Sales -divisioonansa vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen tulokseen. Kaupan
mukana siirtyy vanhoina työntekijöinä 320 henkilöä.


Fortumin päätös luopua Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnasta ei vaikuta yhtiön
noin 640 000 asiakkaan sähkönjakeluun. Heidän sähkönsiirtosopimuksensa
siirtyvät liiketoiminnan mukana nykyisin ehdoin, kun yritysjärjestely saatetaan
päätökseen.

Fortumin
Suomen sähköverkkoyhtiöiden avainluvut ovat:

Milj. euroa

2012

Viim. 12
kk*

Liikevaihto

321

325

Vertailukelpoinen liikevoitto

101

94

Vertailukelpoinen
EBITDA käyttökate

154

154

Sidottu pääoma (kauden lopussa)

726

749

Bruttoinvestoinnit

157

142

*Viimeiset
12 kuukautta 2013 kolmannen neljänneksen lopussa

Yllä olevat
tiedot ovat Fortumin sivuilta.

Käyttökatetta
siirtoliiketoiminta
on tuottanut 47 prosenttia liikevaihdosta, sidotulle
pääomalle 20 prosenttia ja nyt toteutuneelle kauppahinnalle kuusi (6 ) prosenttia.

Liikevoitto liikevaihdosta on ollut 29
prosenttia, kauppahinnalle laskettuna 3,7
prosenttia.
Yhtiön investointitarve on 150 miljoonan paikkeilla ja tulee siellä pysymään
ehkäpä nousemaankin tulevina vuosina, sillä verkoston käyttövarmuus vaatii
paljon kaapelointeja.

Pieni
vertailu Naantalin Energiaan
.


  • Naantalin Energian käyttökate liikevaihdosta lienee melko lähellä samoja
    lähellä 50 prosenttia olevaa tasoa sen sijaan sidottuun pääomaan verrattuna
    tuottoprosentti n. 13 on kolmanneksen alempana.

  • Liikevoitto liikevaihtoon verrattuna 20 prosenttia eli alle Fortumin lähes 30
    prosentin tason.

  • Jos Naantalin Energian siirtohintataso olisi Turku Energian tasolla,
    siirtoliiketoiminta ei tuottaisi juurikaan voittoa.

  • Nykyisillä lähellä Fortumin siirtohintoja olevalla tasolla ja Fortumin siirtoliiketoiminnan
    ostaneiden tuottoprosentilla 3,7 laskettuna olisi Naantalin Energian
    siirtoliiketoiminnan hinta yli 18 miljoonaa. Hintataso on sama johon päädyttiin
    silloin kun kauppaa eri vaihtoehdoilla  arvioitiin.

  • Turku Energian torjuttu tarjous oli
    selvästi alhaisempi, mikä johtui siitä, että edellytettiin Turun
    siirtohintatasoa noudatettavaksi myös Naantalissa. Kysymys on siis, mihin
    pyritään: Maksimaaliseen myyntivoittoon siirtohintoja maksavien kaupunkilaisten
    kustannuksella.


Fortumin siirtoliiketoiminnan myynnin kauppahinta ylitti odotukset
ja niinpä
osakekurssi nousi alussa kuusi prosenttia ja on nyt iltapäivällä vielä yli 17.50
euron. Omistajille myynti on ollut siten ensiarvioiden valossa hyvä.

Tuleeko kauppa olemaan ostajille business riippuu energiamarkkinaviranomisista
ja esimerkiksi siirtovarmuudelle asetetuista säädösvaatimuksista.. Selvää on,
että nykyisellä siirtohintatasolla tulos ei ole riittävä, vaikka matalaan
tuottotasoon tyytyykin. Toisaalta tällä
hetkellä alhaine korkotaso maailmalla tekee lainoilla vivuttamisen
mahdolliseksi. Mutta ne ovat sitten muiden murheita.
Tämä järjestely on nyt sähkömarkkinoiden toiveiden mukainen; tavoitteenahan on
ollut, että kilpailtu toiminta erotetaan monopoliluonteisesta
jakeluverkkotoiminnasta.

Kysymys
kuitenkin kuuluu:

Olisiko valtion pitänyt olla hankintakilpailussa mukaan
esimerkiksi Keskustan ehdottamalla Valtion infrayhtiöllä
.
Se olisi
ollut perusteltua. Tosin on huomattava, että kysymys ei ole kantaverosta, joten
mistään katastrofista tai itsemääräämisoikeuden menetyksen uhasta ei ole kysymys. Sen sijaan
voidaan pitää järkevänä, että perusinfrassa on vakaat omistusolosuhteet eikä
pahitteeksi ole sen kotimaisuudenkaan vaaliminen.

Henkilökohtaista

Olen
aikoinani isäni ollessa lähes 30 vuoden ajan Lounais-Suomen Sähkön Raision
piirimiehenä ollut sähkövikojen etsinässä niin Raision kuin Naantalin
maalaiskunnankin alueella. Länsivoimaksi muuttuneen yhtiön hallituksessa olin
silloin, kun se fuusioitiin Fortumiin. Olin myös yrittämässä sellaista
ratkaisua, että Länsivoima ja Turku Energia olisivat fuusioituneet. Ikävä kyllä
siinä ei onnistuttu.

Nyt verkkojen pääomistajat ovat uusilta mantereilta. Haikea vähän osuuskaupan
hoitajamainen olo tässä on. Mielenkiintoista on nyt nähdä, miten säätelevä
viranomainen toimii. Sillä on kaikki keinot pitää yllä kuria ja järjestystä.
Tältä osin onneksi asiat ovat kunossa.

Entisen
työnantajani Fortumin
ajatukset Kiinasta ja Intiasta ovat jännittäviä. Jotenkin
omaan kokemukseen viitaten mielessäni on vanha sääntö siitä, että riski kasvaa
etäisyyden neliössä. Se voi olla mennyttä aikaa, mutta kyllä se vähän panee
miettimään.

Eräs yleinen
näkökulma on syytä huomata: Pääomista ei ole pulaa.


Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa