Maailma kohtaa jälleen uuden shokin. Sota Lähi-idässä mullistaa ihmisten elämää ja toimeentuloa alueella ja sen ulkopuolella. Se myös heikentää monien talouksien näkymiä, jotka olivat juuri osoittaneet merkkejä kestävästä toipumisesta aiemmista kriiseistä.
Shokki on globaali, mutta epäsymmetrinen. Energian tuojat ovat alttiimpia kuin viejät, köyhemmät maat enemmän kuin rikkaammat, ja niukat puskurit ovat enemmän kuin ne, joilla on runsaasti varoja.
Kivuliaan ihmisen uhrien lisäksi sota on aiheuttanut vakavia häiriöitä suorimmin kärsineiden maiden talouksille, mukaan lukien vahinkoja niiden infrastruktuurille ja teollisuudelle, jotka voivat olla pitkäkestoisia. Vaikka nämä maat ovat kestäviä, niiden lyhyen aikavälin kasvunäkymät kärsivät negatiivisesti.
Samaan aikaan suuret energian tuojat Aasiassa ja Euroopassa kärsivät korkeampien polttoaine- ja tuotantokustannusten taakasta: noin 25–30 prosenttia maailman öljystä ja 20 prosenttia nesteytetystä maakaasusta kulkee Hormuzinsalmen kautta, mikä ruokkii kysyntää paitsi Aasiassa myös osissa Eurooppaa. Afrikassa ja Aasiassa öljyn tuonnista vahvasti riippuvaiset taloudet kokevat yhä vaikeammaksi saada tarvitsemiinsa tarvikkeita, vaikka hinnat olisivatkin korkeat.
Osat Lähi-idästä, Afrikasta, Aasia-Tyynenmeren alueesta ja Latinalaisesta Amerikasta kohtaavat lisäpaineen korkeampien ruoan ja lannoitteiden hintojen sekä tiukempien taloudellisten olosuhteiden vuoksi. Matalatuloiset maat ovat erityisen alttiita ruokaturvattomuudelle; jotkut saattavat tarvita enemmän ulkoista tukea – vaikka apu onkin vähentynyt. IMF 30.3.2026
Maailma kohtaa jälleen uuden shokin. Sota Lähi-idässä mullistaa ihmisten elämää ja toimeentuloa alueella ja sen ulkopuolella. Se myös heikentää monien talouksien näkymiä, jotka olivat juuri osoittaneet merkkejä kestävästä toipumisesta aiemmista kriiseistä.Ja tähän siunatuksi lopuksi naantalilaista viisautta: Näin Raimo Vahtera TS:ssä 30.3.2026:
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien julistus on useimmille tuttu. Etenkin sen ensimmäinen artikla, jonka mukaan ”kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä”.
Julistus täyttää kohta kahdeksankymmentä vuotta, mutta se on jäänyt hurskaaksi tavoitteeksi. Kaikilla mantereilla arki on tappavaa. Tekninen kehitys tuottaa entistä tehokkaampia aseita. Toisen maailmansodan jälkeen on sodittu määrä, jonka luulisi riittävän. Mutta ei vaan riitä.
Julistuksessa mainittu tasavertainen arvo on sisällöltään epämääräinen. On itseisarvoja ja välinearvoja. Arvo viittaa suomessa ensisijaisesti hintaan. Jos joku on arvokasta, se on kallista. Ihmisen arvolla ja ihmisarvolla on selkeä ero. Ihmisen arvo viittaa nykyisin usein asemaan, mutta joskus se mitattiin rahassa.
