Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Dagen efter – päivä jälkeen eilisen

Ihmisoikeudet2CBexit2CMacron2CAKK2CLC3B6fven2CNaantali20181210JPG

Eilen oli

  • Ihmisoikeuksin julistuksen 70. vuosipäivä
  • Brexit äänestys siirrettiin
  • Macron antoi periksi
  • AKK tuo mieleen UKK ; AKS; ASK kirjain yhdistelmät
  • Löfven ei saanut Keskustan tukea
  • Naantalin valtuustossa kunnallisdemokratia

Ihmisoikeudet

Julistus hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien
yleiskokouksessa 10. joulukuuta 1948 yksimielisesti. Sen puolesta äänesti 48
maata, eikä yksikään maa äänestänyt vastaan. Äänestämästä pidättäytyivät Etelä-Afrikka,
Saudi-Arabia, Neuvostoliitto, Valko-Venäjä, Ukraina, Jugoslavia, Tšekkoslovakia
ja Puola.

Välittömästi hyväksymisen jälkeen yleiskokous kehotti
kaikkia jäsenmaita julkaisemaan julistuksen tekstin. Niitä pyydettiin
”levittämään ja tekemään sitä tunnetuksi, lukemaan ja selittämään sitä
ennen kaikkea kouluissa ja muissa oppilaitoksissa eri maiden ja alueiden
poliittisista oloista riippumatta”.[3]

10. joulukuuta on kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä.

1. artikla.

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina
arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on
toimittava toisiaan kohtaan
veljeyden hengessä

Mitä teki Suomi

Ihmisoikeuksien julistusäänestyksestä pidättäytyneiden maiden joukkoa kannattaa
arvioida. Traditio näyttää jatkuvan paitsi Unkari ei olllut listalla siksi
ettei se ollut YK:n jäsen. Pohjoismaat Norja, Ruotsi, Tanska ja Islanti olivat päättämässä
ja varmaa olisimme mekin olleet Suomi, jos olisimme jäseniä olleet.
Suomen jäsenyys alkoi vasta 1955 sen jälkeen kun sodan painolasti oli poistunut
ja Neuvostoliitto sen hyväksynyt.

Brexit siirtyy

Parlamentarismin juuret ovat Britanniassa. Poliittinen
taktiikka toi systeemin huonosti sopivan kansanäänestyksen. Nyt siitä kärsitään, kun  taktiikalla on keskeinen rooli: Theresa May taistelee pääministerin
paikasta, jota Jeremy Corbun tavoittelee ja yrittää kaataa Mayn kuitenkin siten
ettei uutta Brexitiä tulisi.
Työväenpuolueen puoluekokouksen jälkeen kirjoitin tällä palstalla:

Iso Britannia entinen
kolonialistinen suurvalta elää pullistelee. Philip Stephens kirjoittaa
kolumnissaan, että siellä on toryjen joukoissa niitä, jotka luulevat olevansa
Winston Churchilleja ja voittavansa sodan ja toisella puolella labourissa on
johtaja , joka nostalgisessa sosialismi innossaan ei voi tunnustaa, että EU ei
ole kapitalismin juoni. 

Työväenpuolueella mene
nyt hyvin, uusia jäseniä ja intoa löytyy. Puoluekokouksessa  yritettiin saada selkeä kanta uuden
kansanäänestyksen puolesta. Päätökseksi tuli, että ensin Mayn hallitus nurin ja
uudet vaalit ja katsotaan tilannetta sitten. Jos se ei käy niin ehkä sitten
uusi kansanäänestys, jossa ei kuitenkaan
saa kysyä pelkästään, että palataanko jäsenyyteen vaan vaihtoehtona  pitää olla ainakin jokin jäsenyyden
ulkopuolinen malli.
 

Emmanuel Macron – ihmelapsi -antoi periksi

Charles De Gaulle: Miten voit hallita maata, joka on 246 juustolajia?

Tämä ajatus on varmaan tullut mieleen Macronille. Mutta ei taida kysymys olla
vain ranskalaisten mielentilasta. Kysymys on myös Ranskan hallintomallissa,
jossa presidentillä on suuret valtaoikeudet ja jossa Parlamentti valitaan vaalipiirien
enemmistövaalilla. Presidentin vaalien jälkeen jännitettiin, että miten käy ja Macronin kannalta näytti käyneen hyvin: Liike sai murskaavan enemmistön ja näytti siltä, että Macronin on helppo
viedä uudistusohjelma läpi.

Kun lainsäädännössä ei ole oppositiota syntyy kansalaisissa voimattomuutta; hallinto
jyrää.
Ja temperamentti kiehahtaa ja sitten se eskaloituu ja sitten siihen liittyy huliganismi,
sekasorto on lopputuloksena.
Nyt kysymys 
kuuluu saako Macron joko laimennettua
protestoinnen vai saako tukea sen voimalla tukahduttamiseen. Lähiajata
näyttävät mihin Ranska kääntyy.
Sen sijaan me eurooppalaiset suremme, että Macronin
mahdollisuudet löytää EU:lle uutta suuntaa, näyttävät haihtuvan autopalojen
savuihin.

UKK; AKS ; ASK; AKK

Meillä oli UKK  ja häneen
liittyivät lyhennykset AKS ja ASK. Akateeminen
Karjala Seura
oli Kekkosen menneisyyttä ja Ahti Samuli Karjalaisen piti olla
hänen tulevaisuuttaan.
Miten AKK eli CDU:n uusi puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbaueri liittyy edellä mainittuihin lyhennyksiin?
Siten, että AKK on menneisyydestä nousevan AfD:n kansallismielisyyden paineessa ja edeltäjänsä
Angela Merkelin humanistis-keskustalaiseen vasemmistoon kallaavan politiikan
välissä.
Pitkällinen seuraajaehdokas ja vallan luovuttajan suosikin asema ei ollut
helppo Suomessa eikä ASK noussut UKK:n tilalle. Suomessa myös Sauli Niinistön valitsema
seuraaja Ville Itälä epäonnistui Kokoomuksen puheenjohtajana.

Sosialidemokraattien kannalta asetelma
ei ole helppo. Kylkeen liimautunut CDU vie mahdollisuuden omalta profiililta ja
tämä vahvistaa vasemmalla asemoituneiden vihreiden mahdollisuuksia.
Saksastakaan ei taida olla Euroopan pelastajaksi eli ei näytä mahdolliselta, että näissä
paineissa Saksa ryhtyisi kehittämään talouttaan elvyttävämpään ja solidaarisempaan suuntaan.
Maahanmuuttopolitiikan remontti Euroopassa olisi
välttämätöntä ja sen taakse tarvittaisiin vahvat eurooppalaiset maat ennen muuta Saksa.

Ruotsin joustamattomuus

Stefan Löfven ei saa Keskustan tuke vähemmistöhallitukselleen.
Syynä on Ruotsin blokkipolitiikka. Kuvion sotkijaksi on noussut Ruotsi
Demokraatit. Eikä se ole sittenkään ainoa syy.
Syyt ovat syvemmällä ja aika
on ajanut ohi ideologisten erojen. Ei siellä sinipunakaan olisi mahdoton
periaatteessa, mutta valtapoliittisesti se on ylivoimainen. Ruotsi tietenkin sietää
tällaisen menon, mutta ei se heillekään eduksi ole. Onhan Ruotsin vähemmistöhallituksilla
pystyttä hyvään politiikkaan; Työllisyys ja kansantuote ovat kehittyneet niin
porvareiden kuin demarien kaudella.
Maahanmuuton kotoutuksen laiminlyönnit, johon kaikki ruotsalaiset ovat syypäitä, ovat kuitenkin ratkaisematta ja
niiden asioiden hoitamiseksi oli laajapohjainen hallitus hyväksi.
Sen esteenä
on pelko, että miten meidän käy sen jälkeen. Siis valtapolitiikka ajaa ohi
järkevän politiikan. Vahinko.

Naantalikin on sokea

Valtuustossa selvisi, että kyllä sinänsä kunnaöllisdemokratiasta kannatta muhua , mutta..
Sain hillittyä enkä lukenut päivän teksitinä vastauksena kysymykseen, missä on pihvi,  ihmisokeusien julstuksen kohtaa:
Teille on annettu järki ja omatunto

MR

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi