Mikko Rönnholm

Asiallinen raportti Pellervolta Persuille

Pellervon Taloudellinen tutkimuslaitos on
tehnyt paperein Perussuomalaisten ajatushautomolle Eurosta ja sen
tulevaisuudesta. Olen vasta lukenut yhteenvedon, joka sekin on pari kymmenensivuinen.
Lainaan tähän vain muutamia kohtia
raportista, joka laajentaa EI-EU 
slogania huomattavasti.

Timo Soinikin linjasi puolueensa eurooppalaiseksi
ja jotenkin kommenteissa olin havaitsevinani, että ei tämä ole ihan helppo
juttu. Raportin lopputulos, että Euron ulkopuolella kelluva valuutta olisi
paras vaihtoehto, on ehkä paras huonoista. Siihen menoa ei suositella, mutta
jos siihen joudutaan niin sitten.

Raportissakin arvioitiin, että kyllä vahva
pieni talous tässä tapauksessa pärjäisi, mutta heikolle pienelle taloudelle kelluvan
valuutan kanssa kävisi huonosti. Suomi
oli 1990-laman aikana juuri tuollainen heikko talous, joten kokemusta ja niinpä
raportista voikin lukea, että oli EU ja euro melkoinen etu meille. Toinen
siellä ihan pienellä välikommenttina oli, että euroblondeissa olisi perusteltua
järkeä. Tähän alle olenkin lainannut juuri pari kohtaa esityksestä, joissa on
selvästi ei-soinimainen asenne.

Talouskasvun tärkeys, hyvä työllisyyskehitys
ja tasapainoinen julkinen talous ovat lähes kaikkien puolueiden ja etujärjestöjen
yhteinen tavoite (ainakin puheissa). Suomen 1990-luvun lama ja sen kautta
syntynyt tarve vahvistaa Suomen taloutta yhteensopivaksi yhteisen rahan
oloihin, on ollut keskeinen tekijä Suomen taloudellisessa menestymisessä (alleviivaus mr.)

  • Suomalaisten elintaso oli 1990-luvun
    puolivälissä noin 15 prosenttia pienempi kuin saksalaisten elintaso ja kymmenen
    prosenttia pienempi kuin ruotsalaisten elintaso. Ennen vuoden 2008
    finanssikriisiä suomalais­ten elintaso oli hieman kolmea prosenttia korkeampi
    kuin saksalaisten ja vain kolme prosenttia pienempi kuin ruotsalaisten. Vuoden
    2008 jälkeen suomalaisten elintason kasvu on jäänyt jälkeen saksalaisten ja
    ruotsalaisten elintason kasvusta.
    Viimeisen 15 vuoden aikana työttömyysaste on laskenut 18 prosen­tista 7
    prosenttiin. Nimellinen korkotaso on laskenut yli 10 prosentista noin 2
    prosenttiin.
  • Yhteisen rahan, euron, ansiosta korko- ja
    valuuttakurs­sikehitys on ollut poikkeuksellisen vakaata aikaisempiin
    vuosikymmeniin verrattuna. Kansantalous ja julkinen talous on kehittynyt tasapainoisesti
    aina viime vuosikymmenen lopulle asti.
  • Europäättäjien keskuudessa jatkuu keskustelu
    sellaisista eurobon­deista tai niiden sovellutuksista, joissa pyritään
    rajoittamaan yksittäisen maan korkojen nousua. Ehdotettu velanpurkurahasto,
    johon kriisimaa voisi siirtää yli 60 prosenttia BKT:sta olevan velan määrän ja
    maksaa siitä yhteisesti päätettyä hallinnollista korkoa, voisi olla eräs
    eurobondisovellu­tus.
    Jos edes sellaisia eurobondeja tai niiden sovellutuksia, jossa yksittäisen
    maan tosiasialliset rahoituskustannukset eivät voi nousta kuin korkein­taan 2-3
    prosenttia yli Saksan korkotason, ei oteta käyttöön, EKP joutuu myös tulevina
    vuosina turvautumaan heikkojen euromaiden velkakirjojen ostoihin.

Koko tutkimus liitteenä

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa