Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Asenteet muuttuvat – alijäämillä ja velalla elvytetään jo tänä vuonna

Leikkausksita elvytykseen 20190210

Suuret euromaat tekevät alijäämäisiä budjetteja. onko Suomi Euroalueen saksalaisin?

Chris Gilesin kolumni keroo asenteiden muutoksesta, vihdoinkin. Hän kirjoittaa vedoten ekonomisteihin:

Asenneilmaston muutos on tapahtunut  ilman fanfaareja. Koko Euroopassa usein tuskallinen säästöpolitiikka on loppumassa, kun hallitukset löysimmistä perinteisesti konservatiivisempiin, ovat hellittäneet kukkaron nyörejä ja ovat ottaneet huomioon finanssipoliittisen elvytyksen tarpeen.
Ekonomistit arvioivat, että syksyllä alkaneet toimet on ajatuksellisesti oikein onnistunut keino välttää ajautuminen taantumaan.
Viime vuoden lopulla alkaen kolme suurinta euroalueen taloutta – Saksa, Ranska ja Italia – suunnittelivat kaikki verokannustimet vähintään 0,4 prosenttia BKT.stä tälle vuodelle.
IMF: n lukujen mukaan tämä on merkittävä määrä, mutta vain noin neljännes Yhdysvaltain finanssipoliittisista elvytyksistä vuosina 2017–2019.
Taloudellinen ajattelu on siirtynyt huomattavasti tämän vuosikymmenen alkuvuosista ja on sietämässä nyt korkeampia velkatasoja . Tämä pätee erityisesti siksi, että velan hoitomenot taakka ovat laskeneet talouskasvun seurauksena.

Joustavuutta sääntöihin , jopas jotakin

Jotkut taloustieteilijät kehottavat komissiota tunnistamaan, mistä päin tuulee; joustavuutta sääntöihin tulisi lisätä, jotta jäsenmailla olisi mahdollisuudet hyödyntää alhaisia lainanottokustannuksia investointihankkeisiin.


Vaikka taloustieteilijät kannattavat yhä enemmän tällaisia elvytystoimia, ovat he edelleen huolissaan niiden vaikuttavuudesta.
UniCredit Bankin tutkimuspäällikkö Erik Nielsen sanoi, ettei taantuman pysäyttämiseen tähtäävien toimien tehoa voida taata. ”Ajoitus ja toimenpiteiden tehon aikaansaamine on vaikeaa, mutta en näe, että 1 prosentin elvytyksestä köyhimmille ihmisille olisi haitallista riskiä.
Toiset ovat edelleen huolissaan siitä, että vaikka julkisen velan kehityksen näkymät ovat suotuisat kohtuullisen kasvun ja matalien korkojen vuoksi: Nämä olosuhteet eivät välttämättä jatku ikuisesti.

George Buckley, Nomuran taloustieteilijä, sanoi: ”Todellisuudessa suuren neljän maan talouksissa vain Saksassa on riittävästi vaadittavaa verotuksellista liikkumavaraa ”.
Eikä ole itsestään selvää, että Saksan elvytys riittäisi pelastamaan koko euroalueen talouden, sanoi Andrew Kenningham Capital Economicsissa. ”Jotain paljon isompaa olisi tarpeen, jotta todellisuudessa tuettaisiin talouskasvua koko valuuttaliitossa”, hän sanoi.

Sumeassakin on hyvä muistaa, että meilläkin on investointitarpeita, myös sellaisia, joita valtiovarainministeriön kamreerit kulutusmenoiksi luokittelevat.
Budjetin vartijat ajattelevat itseään ja omaa työtään ja vasta sen jälkeen kansantuloa ja viimeksi kansaa.

Mikko Rönnholm

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

Jos olet kiinnostunut liittymään mukaan toimintaamme, tai jokin tuleva kunnallinen päätös Naantalissa askarruttaa,
Ota yhteyttä!

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa