Mikko Rönnholm

Aluevaalit ja Ukraina

Ukraina konfliktin vakavuus monet ulottuvuudet FT 20220115

 

Bensan hinta ei ole aluevaalien esityslistalla eikä aluevaalien avulla voida ketään heittää ulos, koska yhtään istuvaa aluevaltuutettua ei ole. 

Oikeita kommentteja ja kritiikkiä aluevaaleihin sotkettavista ja siinne kuulumattomista asioista.

Mutta Ukrainan tilanne – kutsutaan kansainvälistä jännitettä nyt sillä nimellä, koska siellä on todellinen sodan uhka – liittyy Suomen aluevaaleihinkin ei tietenkään aluevaltuustojen toimialaan, mutta aluevaalien äänestysprosentin kautta vähintään mentaalisesti.

Miksi?

Siksi, että Venäjän johto siis keulakuvanaan Vladimir Putin on valinnut tiekseen  Venäjällä ja Neuvostoliitossa aina vallinneen vahvan johtajan mallin.
Pietari Suuren ja Stalinin henki on herätetty: Johtajan tavoite verhotaan uskontaan ja aatteeseen ja siten tehdään oman kansan alistamisesta sallittua, koska väitetään, että oman kansan etuja ajetaan muiden kansojen asioihin sotkeutumalla ja väkivaltaa käyttämällä.
Omaa itsevaltaista järjestelmää yritetään tehdä myös hyväksyttäväksi tukemalla demokratioissa vallitsevan järjestelmän populistia kriitikoita niin laillisilla kuin laittomillakin keinoilla.

Hyväksymme perustellusti, että äänestämisen oikeuteen kuuluu myös äänestämättä jättäminen. Kuitenkin äänestysaktiivisuus ei ole merkityksetön: Alhainen äänestysprosentti on huolen aihe sisäisesti, mutta myös ulospäin.
Näissä oloissa suomalaiset voisivat osoittaa uskollisuutta Suomen tasavaltaa kohtaan käyttämällä äänioikeuttaan aluevaaleissa.

Olemmeko turhaan huolissamme Ukraina tilanteesta.

Seuran tietenkin hieman yksipuolisesti maailman reaktioita Financial Timesin verkkolehden kautta.
Pidän kuitenkin alla olevaa analyysiä – vaikka toivonkin sen osoittautuvan vääräksi – pelottavana. Siksi lainaan lehden kokoelmaa havahduttavana.

 

Viikon Genevessä, Brysselissä ja Wienissä käytyjen diplomaattisten neuvottelujen jälkeen kysymys jää: kuinka vakavasti Venäjän presidentti Vladimir Putin suhtautuu suuren hyökkäyksen aloittamiseen Ukrainaa vastaan?
Ukrainan rajalle on kerääntynyt 100 000 venäläissotilasta, ja Moskova on varoittanut ”ennättämättömimmistä ja vakavimmista seurauksista” Euroopan turvallisuudelle, jos sen vaatimuksia ei täytetä.
Vaikka länsimaiset viranomaiset eivät ole varmoja, onko Venäjä päättänyt uudesta hyökkäyksestä, Putinilla ei ehkä koskaan ole parempaa aikaa tehdä niin. Nämä ovat tärkeimmät syyt.

 

Ukraina ja Nato ovat Putinin hallinnon ja keskeneräisten asioiden keskeisiä kysymyksiä:

  • Putinin pitkä essee Venäjän ja Ukrainan siteistä, historian henkilökohtainen uudelleenkirjoitus, näyttää yhä enemmän oikeudelta hyökkäykselle.
  • Koska USA on hajamielinen ja Euroopalta puuttuu sotilaallinen vaikutusvalta ja diplomaattinen yhtenäisyys, Putin saattaa tuntea, että nyt on paras aika, jonka Venäjä koskaan joutuu hyökkäämään Ukrainaan.
  • Länsi on varoittanut Putinia lamauttavista pakotteista, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan. Mutta Moskova on valmistautunut niihin paremmin kuin koskaan.
  • Vuosien koulutus ja Nato-maiden tuki on auttanut parantamaan Ukrainan armeijaa vuoden 2014 räjähdysmäisestä taistelujoukosta. Venäjä on huomannut.
  • Putinilla on laaja valikoima tapoja käyttää sotilaallista voimaa, ja se voi tuhota Ukrainan ilman täysimittaista hyökkäystä.
Nämä otsikkojen alla  on selostettu tilannetta pelottavan ymmärrettävästi, että tällainen olo taisi viimeksi olla nuorukaisena olla Kuuban ohjuskriisin aikana kun Kastussa Aallon perheen olohuoneessa telkkarista seurasimme ohjuslaivojen kulkua Atlantilla.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Seuraa somessa