Mikko Rönnholm

Rohkeita hienoja ihmisiä

Paavo Pensamo 2010
Paavo Pensamo oli Harkovassa syntyneen  Kronstantissa vankina olleen ja sieltä paenneen omenan kasvattajan Vasili Phihjulan  poika.

Kronstadtista pakeni  1921 noin 6 400 kapinallista jään yli Suomeen.
Suomen puolella pakolaiset joutuivat ensin keskitysleireille.
Suurin osa mm: ssa Vasilin veli lähti takaisin armahduksen luottaen ja hävisi jäljettömiin niin monen muun kohtalotoverin tavoin.

Noin 1 600 pakolaista  jäi Suomeen pysyvästi.
Vasilin tie  kulki Nousiaisten kautta ja Naantaliin Soinisiin ja lopuksi Karvettiin tallirengiksi.

Paavo oli Nesteen pääluottamusmies ja Naantalin kunnallispolitiikassa SDP:n edustajana monissa tehtävissä sekä elämänsä loppuun asti  sotaveteraanien johtotehtävissä.
Istui Tasavallan presidentin pöydässä 2013.
Paavo kuoli 91 vuotiaan vuonna 2017 toukokuussa Mauno Koiviston hautajaisten jälkeisellä viikolla.

Paavolla oli harvinainen taito laukaista tilanteita nokkelilla ja hauskoilla
sanakäänteillä.

Muistan vain kerran läsnäolijoiden hymyn hyytyneen. ”Minulla ei
ollut kultaista nuoruutta, sanoi Paavo, kun tuolla laululla hänen mennyttä
90-vuotispäivää muisteltiin, ”minun nuoruuteni alkoi vasta sodan jälkeen”,
lausu kunniaveteraani.

Tämäkin näkökulma on meidän syytä muistaa tulevina aikoina, kun auttamisen innostus vähenee.

Kohtuuttomien ihmiskohtaloiden kohteeksi ovat joutuneet  Paavon isän Vasilin ohella monet ukrainalaiset. Heitä näännytettiin nälkään ja useiden kohtaloksi tuli toinen maailman sota; esimerkiksi Raatteen tiellä Suomea vastaan taistellut ukrainalainen 44. Divisioona tuhottiin. Väitetään, että joukot olivat haluttomia taistelemaan suomalaisia vastaan?

Suomalaiset ovat osoittaneet nyt voimakasta myötätuntoa rohkeaa Ukrainan kansaa kohtaan. Toivotaan, että asenne jatkuu ja kestää niin Suomessa kuin Euroopassa.

Paavo Pensamon muiston liitän vahvasti Ukrainaan. Paavon kaltaisista ihmisistä on kysymys.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

1 Vastaus artikkeliin

  1. Saska Saarikoski HS kirjoittaa kolumnin otsikolla:
    Samaa sokeutta Raatteentieltä Ukrainan aroille
    Ukrainan koripallolegendan isä soti Raatteentien rintamalla. Nyt poika taistelee Ukrainassa.

    Tämän kolumnin hän lopettaa:

    Volkovin perhetarinassa heijastuvat historian käänteet, mutta myös jatkumo puna-armeijasta Venäjän nykyarmeijaan. Yhtäläisyyksiä riittää. Myös Raatteentielle rynnistettiin kovalla ylivoimalla vastapuolta vähätellen. Johtaminen oli sekavaa, varusteet kehnot ja ruokaa niukasti. Ukrainalaiset ovat ahdistelleet kömpelöä hyökkäysarmeijaa kuin suomalaiset talvisodassa.
    RAATTEENTIELLÄ kaatuneiden ukrainalaisten muistoksi pystytettiin vuonna 2009 patsas, jonka kaariholvia kiertää teksti: ”Miekat taotaan auran teriksi. Yksikään kansa ei kohota miekkaa toista vastaan.”
    Ikävä kyllä, yksi kohottaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa