Mikko Rönnholm

Miten suhtaudumme uuteen Natoon?

Nato laajentaa Kiinaa vastaan Stoltenberg FT 20211018

NATO engl. sanoista North Atlantic Treaty Organization – Pohjois-Atlantin liitto  on poliittinen ja sotilaallinen liittoutuma. Nato perustettiin 4. huhtikuuta 1949 Washingtonissa, Yhdysvalloissa. Naton päämaja sijaitsee Brysselissä, Belgiassa. NATO perustettiin 1949 Neuvostoliiton länsimaille aiheuttaman uhkan takia.

Neuvostoliiton ja sen blogin hajoamisen jälkeen Nato on alkuperäisen tehtävän rinnalle on noussut terrorismin torjunta. Yhtenä viimeisimpänä  ilmenemismuotona  oli osallistuminen Afganistanin operaatioon.

Nyt ollaan siirtymässä uuden uhan Kiinan sotilaallisen nousun torjuntaan. Tästä FT kirjoittaa:

Sotilasliitto on vuosikymmenien ajan keskittynyt torjumaan Venäjää ja vuodesta 2001 lähtien terrorismia. Uusi painopiste Kiinassa tulee keskelle määrätietoista siirtymää Yhdysvaltojen geopoliittisessa suuntautumisessa pois Euroopasta hegemoniseen konfliktiin Pekingin kanssa.

”Nato on Pohjois -Amerikan ja Euroopan liitto. Mutta tällä alueella on maailmanlaajuisia haasteita: terrorismi, tietoverkko mutta myös Kiinan nousu. Joten kun on kyse kollektiivisen puolustuksemme vahvistamisesta, kyse on myös siitä, miten käsitellä Kiinan nousua ”,Jens Stoltenberg sanoi. ”Voimme ennustaa, että Kiinan nousu vaikuttaa turvallisuuteemme jo nykyisin. ” Nato hyväksyy uuden strategisen konseptinsa ensi kesän huippukokouksessa, jossa hahmotellaan allianssin tarkoitus seuraavien 10 vuoden aikana.
Nykyisessä, vuonna 2010 hyväksytyssä versiossa ei mainita Kiinaa.

Itä-Euroopan maat suhtautuvat tähän kehityksen epäillen, koska ne pitävät Venäjää eksistentiaalisena uhkana ja sen torjuntaa Naton varsinaisena tehtävänä.

Stoltenbergin mukaan Venäjää ja Kiinaa ei pitäisi nähdä erillisinä uhkina. ”Ensinnäkin Kiina ja Venäjä tekevät tiivistä yhteistyötä”, hän sanoi. ”Toiseksi, kun panostamme enemmän tekniikkaan. . . kyse on molemmista. ”

Miten Suomessa tähän suhtaudumme?

Suomelle Nato on kuuma peruna johtuen sen alkuperäisestä  Neuvostoliiton vastaisuudesta.   Näkökulma hetkeksi lientyi, kun Neuvostoliitto hajosi. Vladimir Putinin kaudella Venäjä on taas voimistanut sotilaallista voimaansa ja haluaa näytellä voimaansa jopa käytää sotilaallisesti sitä.

Suomessa Natoon suhtautuminen on säilynyt epäilevänä ja kansan enemmistö ja ulkopolitiikan johtajana Tarja Halonen oli selkeästi Nato-vastaien eikä Sauli Niinistökään ole Nato-jäsenyyden kannattaja.

Sauli Niinistö Halosen vastaehdokkaan ollessa nosti esille eurooppalaisen Naton. Sellaisen mahdollisuutta epäili tuolloin ainakin Paavo Lipponen.

Eurooppalainen siis EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on tällä hetkellä aktiivisen pohdiskelun kohteena ja näyttää siltä, että EU olisi ottamassa uusia askeleita tähän suuntaan.
Sinänsä EU:n yhteinen puolustus tuntuu  houkuttelevalta, mutta se vaatii paljon panostuksia ja ratkaisevaa asennemuutosta ja sitä seuraavaa päätösmekanismin muuttamista ollakseen toimintakykyinen ja tehokas.

Suomalaiset joutuvat taas uusissa olosuhteissa miettimään suhdettaan Natoon maailman muutoksessa.
Natojäsenyyteen olemme suhtautuneet varauksella peläten sen lisäävän jännitystä Venäjän kanssa. Se taas on rajanaapurille hankalaa ja siksi sitä pyritään välttämään Suomessa ja onneksi myös toistaiseksi Ruotsissa. Tämä on yhdistänyt suomalaisia.

Kiinan nousuun on Suomessa suhtauduttu ymmärtäväisesti, siihen historiallinen tausta. Voimapoliittisesti on ollut niin, että kun Venäjän itäpuolella on ollut uhkia Venäjälle, ovat meidän olosuhteet olleet helpommat: Keisari antoi vapauksia ja sama näkyi Neuvostoliitonkin aikana.
Kiinan kommunistisen puolueen valittua markkinatalouden tuntui siltä, että nyt sotilaallinen uhka muuttuu kaupalliseksi keskinäiseksi riippuvuudeksi yhtäältä ja toisaalta markkinakilpailuksi.
Viimeiset uutiset kuitenkin kertovat, että markkinakilpailun lisäksi sotilaalliseksi kilpajuoksuksi, joka lisää jännitystä alueellisesti ja myös globaalisesti:  Korea – Hong Kong -Taiwan ovat uutisissa ja sen lisäksi Kiinan kyber-aktiivisuudesta ja teknologiavakoilusta on saatu näyttöjä.

Alueellisesti Suomella on voinut olla joskus jopa Kekkosta lainaten  lääkärin rooli, mutta teknologiavakoilu  ja erityisesti kyper-turvallisuudesta huolehtiminen vaati ehkä niin paljon, ettei Suomen, vaikka koemmekin olevamme kokoamme suuremman maan, voimavarat eivät riitä.

Meidän on siis varmistettava, että olemme turvassa ei pelkästään läheltä  vaan myös kauempaa ja ja näkymättömässä muodossa tulevien uhkien edessä.

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

1 Vastaus artikkeliin

  1. Suomi olisi voinut liittyä Natoon 1990-luvulla, kun Jeltsinin Venäjä olisi suhtautunut siihen senaikaien kansallisen realisminsa pohjalta maltillisesti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa