Mikko Rönnholm

Osakkeiden hinnan lasku ei kaada fiksua taloutta

Pörssikuplaa HS ja KL 2021020

 

Myös suomalaisia kiinnostavat pörssin osakkeiden hintakehitys. Hesari ja Kauppalehti näkyvästi kuten kuvasta näkyy pohtivat aihetta kuplasta. Aikaamme ilmiö on, että pörssikurssien seuraaminen on yleistä kaikissa porukoissa. Osakkeiden hinnoilla on poliittista vaikutusta, sillä monet kokevat tämän enemmän itsestään kiinni olevaksi elintasoonsa vaikuttavana asiana kuin esimerkiksi palkka. Tämä asennoituminen vaikuttaa myös poliittiseen valintaan. Ja tämä puolestaan selittää sitä, että omaisuuteen ja sen verottamiseen esimerkiksi ei ole innostusta, vaikka palkkaverojen kohtuullistamisesta olisi melkein kaikille  enemmän hyötyä, niin valinta menee oman vaikka pienenkin omistuksen suuntaan ja julkisen talouden maksajat ovat palkansaaja-kuluttajia.

FT:n pääekonomisti Martin Wolf ymmärtää taloutta mutta ei vain yhdeltä kantilta katsottuna. Hänen ajatuksissa heijastuu näkemys , että talous olisi alisteinen ihmiselle ja ihmiskunnalle

 

 

 

Nytkin Martin Wolf FT:n artikkelissaan 17.3.2021 pohtii mitä siitä seuraa kun hyvin mahdollisesti pörssikupla lässähtää. Hän aloittaa kolumninsa:

 Pitkät ja pitkät härkämarkkinat vuodesta 2009 ovat vihdoin kypsyneet täysimittaiseksi eeppiseksi kuplaksi. Uskon, että tämä tapahtuma kirjataan äärimmäiseksi yliarvostukseksi, räjähdysmäisiksi hinnankorotuksiksi, kiihkeäksi liikkeeseen laskemiksi ja hysteerisesti spekulatiiviseksi sijoittajien käyttäytymiseksi yhdeksi finanssihistorian suurimmista kuplista, yhdessä Etelä-meren kuplan, vuosien 1929 ja 2000 kanssa. ” Näin legendaarinen sijoittaja ja GMO-varainhoidon perustaja Jeremy Grantham tervehti uutta vuotta

Hän analysoi ja päättyy arvioissaan, että kyllä tekijöitä on, joiden seurauksena voi kuplaa pitää ilmeisenä ja mahdollista on myös, että osakkeiden hinnat laskevat. Se on kenkkumaine juttu sijoittajille, mutta sitten Wolf jatkaa:

 

Pidemmällä aikavälillä maailmantalous olisi vähemmän herkkä, jos menot olisivat vähemmän riippuvaisia ​​aggressiivisesta rahapolitiikasta ja suuresta yksityisen velan kasautumisesta. On olemassa kolme ilmeistä tapaa saavuttaa tällainen haurauden vähentäminen: paremmat kannustimet yksityisille investoinneille; korkeat ja jatkuvat tuottavat julkiset investoinnit ja korkean tulotason maiden  säästäjien tulojen uudelleenjako pienituloisille. https://www.ft.com/content/2c5ddbd0-8e09-11ea-9e12-0d4655dbd44f

Mitä meidän pitäisi haluta, on maailmantalous, jossa Grantham voi olla oikeassa osakemarkkinoiden kaatumisen näkymissä – silti sillä ei ole väliä. Meidän pitäisi myös haluta maailmantaloutta, jossa nimelliset ja reaalikorot voivat nousta jyrkästi, kun taloudet vahvistuvat ja inflaatio nousee, ja kaikki tämä kuitenkin osoittautuu melko hyväksi. Tämä voi olla jopa maailma, jossa elämme. Seuraavat vuodet osoittavat meille, jos elämme.

Toistan lihavoidun kohdan ja toivon, että näin olisi ja että Suomessakin toimittaisiin tämän neuvon mukaisesti

  1. Paremmat kannustimet yksityisille investoinneille;

  2. korkeat ja jatkuvat tuottavat julkiset investoinnit ja

  3. korkean tulotason maiden säästäjien tulojen uudelleenjako pienituloisille

Mikko Rönnholm

Säätiön puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa