Ylen sivuilla laaja puoluesihteerin haastattelu.
Vertauksilla puhuminen ja aasin siltojen käyttö ovat vaativia ”taiteen laji”. Haastattelun kokonaan lukeminen olisi sisällön oikein ymmärtämiseksi tärkeää.
Kiinnostuksen lisäämiseksi lainaan haastattelun lopusta katkelman:
Rönnholm haluaa jakaa vielä yhden ajatuksen ohjelmatyöstä.
Se on se, että lopulta yhdessä tekeminen on tärkeämpää kuin lopputulos.
Rönnholmin mielestä puolue voi myöntää, ettei sillä ole valmiita vastauksia kaikkiin asioihin. Tärkeämpää on se, että on yritetty miettiä.
– Vaikka ihmiset ovat kriittisiä, ovat he myös armollisia. Jo yrittäminen riittää.
Ja puolueiden on yritettävä. Muuten yhä harvempi jaksaa uskoa, että puolueilla, jotka käyttävät merkittävää valtaa, olisi mitään todellista annettavaa demokratialle.
Silloin puolueet todistavat olevansa sellaisia, mistä niitä syytetään. Vain välineitä vallan tavoitteluun ilman ideologisia päämääriä tai ratkaisuja ongelmiin. Onttoja fasadeja, joiden sisällön voi vaihtaa aina tarpeen mukaan erilaiseksi.
– Tyhjät kuoret ilman sisältöä, talo ilman perustaa, Rönnholm luettelee.
– Se olisi kuin kirkko ilman uskoa. Miksi sinne kukaan menisi?
Otsikkoon viitaten haluan uskoa, että kyllä lapsuuden ympäristöllä, Naantalilla, on vaikutuksensa. Puutalovertaus ei synny pelkästään Kaisaniemessä kävellessä.
