|
Kauko
on tutkinut väitöskirjassaan munkki ja kääntäjä Jöns Buddea, joka
1400-luvulla käänsi Naantalin luostarissa suuren määrän tekstiä latinasta
ruotsiksi.
– Budden
käännösten tyyli ja kieli kertovat kielikontakteista, mutta myös kääntäjän
pyrkimyksestä tuoda esiin omia painotuksiaan. Latinan ja saksan vaikutusta
tyyliin ja kieleen ei tule katsoa negatiiviseksi piirteeksi Budden ruotsissa,
vaikka vanhemmassa tutkimuksessa on niinkin asennoiduttu, Kauko toteaa.
Kauko
osoittaa, että vaikutteita voi käyttää hyväkseen luovasti ja tarkoituksella,
eivätkä ne tarkoita esikuvien orjallista seuraamista.
Raamatun
tekstien käännökset apuneuvoja pyhän tekstin lukemiseen
Kaukon
mukaan Budde käänsi monen tyyppisiä tekstejä ruotsiksi.
– Budde
käänsi sellaisia varten, joiden latinan taito ei ollut riittävä alkutekstien
käyttämiseen. Budden Raamatun tekstien käännökset ovat vapaita ja sisältävät
selityksiä, kertoo Kauko.
Kauko uskoo,
että ne on tarkoitettu apuvälineiksi ja kommentaareiksi luettaessa Raamattua
latinaksi.
– Pyhää
tekstiähän ei saisi mennä muuttamaan. Latinankielinen versio oli se
varsinainen pyhä teksti ja sen lukeminen oli ensisijaista. Kansankielinen
käännös ei ole tarkoitettu luettavaksi sellaisenaan, vaan latinan rinnalla
apuna, toteaa väittelijä.
Varmat
tiedot Buddesta henkilönä vähäisiä
Buddeen
liittyen on esitetty monenlaisia hypoteeseja koskien hänen kotipaikkaansa,
sukuyhteyksiään ja opintojaan.
Kauko
suhtautuu väitöskirjassaan kriittisesti aiempiin pohdintoihin. Väittelijä
katsoo, että on arveluttavaa arvailla sellaista, jota säilyneet lähteet eivät
suoraan todista.
Kauko on
tarkan tekstinluvun avulla tutkinut, mitä säilynyt materiaali voi kertoa
Budden persoonallisuudesta kääntäjänä.
– Tyyli- ja
kieliasiat kertovat ainakin siitä, että Budden nimiin pannut anonyymit
tekstit todennäköisesti todella ovat Budden kynästä. Oliko Budde sitten
Suomen ensimmäinen kirjailija kuten joskus on luonnehdittu? Se on vähän
harhaanjohtavasti sanottu, vaikka Budden merkitystä ei voikaan vähätellä,
sanoo Kauko.
**
FM Mikko
Kauko on syntynyt 1983 Forssassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 2002 Forssan
yhteislyseosta. Filosofian maisteriksi hän on valmistunut 2009 Turun
yliopistosta. Mikko Kauko toimii tuntiopettajana Turun yliopistossa. Väitös
kuuluu pohjoismaisten kielten alaan.
Väittelijän
yhteystiedot:
mikkau(at)utu.fi
Väitöskirja
on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/113787
|
