Kreikka ja budjetti

Kreikan asia on meidän asia.

  • Euroalueen
    valtiovarainministereiden eilen alkanut kokous keskeytettiin vähän ennen kuutta
    aamulla . Suomen valtiovarainministeri Jutta
    Urpilaisen
    (sd.) mukaan asioissa päästiin eteenpäin, mutta selvitettävää
    riittää edelleen. Neuvonpitoa jatketaan ensi maanantaina.
    Kreikalle pitäisi löytää lisää rahoitusta runsaat 30 miljardia euroa vuoteen
    2016 mennessä joko leikkaamalla lainakorkoja tai myöntämällä lisätukea.
    Urpilainen ei halua vielä kertoa Suomen kantaa.
    – Siellä on useita asioita pöydällä liittyen sekä rahoitukseen että
    velkakestävyyteen. Uskon, että näistä yhteisymmärrys on saatavissa, mutta
    vaatii vielä vähän lisäaikaa, sanoo Urpilainen. / Yle

Suomella kokouksessa
tiukin linja

  • Suomi sanoi viime yön kokouksessa ei sekä koronlaskulle että
    lisärahalle. Yle uutisten kokouslähteestä saaman tiedon mukaan, Suomi veti
    tiukinta linjaa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei halunnut tänään
    kertoa, mitä Suomi olisi valmis tekemään. Aiemmin Urpilainen on kuitenkin
    tehnyt selväksi, että Suomelle ei saa koitua enää lisäkustannuksia Kreikan
    auttamisesta.
    Saksa ja Hollanti, joiden kanssa Suomi on usein samoilla linjoilla, ovat
    asioista eri mieltä sekä keskenään että osittain Suomen kanssa.
    Saksa torjuu korkojen alentamisen, mutta olisi myöntyväinen lisärahoitukselle.
    Hollanti sen sijaan suostuisi koronalennuksiin, mutta vastustaa lisärahan
    myöntämistä, kerrotaan Yle Uutisille kokouslähteestä.

Mahdollinen lisärahoitus vaatii Suomessa eduskunnan päätöksen ja
se ei ole kivaa. SDP on omaksunut kovan linjan ja sitä tukevat muut
hallituspuolueet puhumattakaan oppositiosta , joka ei SDP:n linjaa  tue siksi, että se on liian löysä.

Budjetti

Suomi on
kovalinjainen EU:n budjetin suhteen: Ei kasvua paitsi harvanasutuille seuduille
ja maataloudelle. Brexit eli Ison Britannian eroa valmistellaan ja siitä varoitetaan. Olisi tietenkin
menetys jos britit olisivat ulkopuolella tätä rauhanliittoa. Menneisyydessä  Euroopan  sodissa  on  saarivaltakuntaa ollut osapuolena.  Gideon Rachmankin FT:ssä on tällä kannalla

FT.ssä oli myös analysoitu budjetin ongelmakohtia graafisesti. Kuvat kertovat
paljon kipukohdista. Yeinen käsitys on, että kyllä se siitä. Näin on aina
ollut ja tulee varmaan olemaankin eikä liitto tähän kaadu siitä
yksinkertaisesta syystä, että jos sopua ei  sopua synny, jatketaan entisellä pohjalla.

EU:n pitäisi tukea kasvua ja kehitystä ja niin
Komission puheenjohtaja
José Manuel Barrosokin selitti, että EU:n
budjetti ei ole enää maataloustukiaisten voivuori, vaan kasvun katalysaattori.   Tähän
skeptinen diplomaatti murjaisi “ Vain jos olet lehmä”.

Budjetti on n. yksi (1) prosenttia EU- maiden BKT:sta ja ehdotuksien ero on hirmuinen 200
miljardia euroa.


Olkaamme rehellisiä. Kyse ei ole rahasta, tämän takana on ideologia ”, sanoo Martin Schulz, (spd),  Euroopan parlamentin
puhemies
EU edustajien keskuudessa on tänään syvä ero siitä,
mihin suuntaan EU: n pitäisi mennä.”

 

 

21.11.2012

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site is protected by reCAPTCHA and the Google Privacy Policy and Terms of Service apply.

The reCAPTCHA verification period has expired. Please reload the page.


Mikä on Naantalin Työväenyhdistys?
Mitä on sosialidemokratia?
Lue tästä
Esittely

Naantalin sosiaalidemokraatit tiedottaa

Blogi

Seuraa somessa