Kreikan asia on meidän asia.
- Euroalueen
valtiovarainministereiden eilen alkanut kokous keskeytettiin vähän ennen kuutta
aamulla . Suomen valtiovarainministeri Jutta
Urpilaisen (sd.) mukaan asioissa päästiin eteenpäin, mutta selvitettävää
riittää edelleen. Neuvonpitoa jatketaan ensi maanantaina.
Kreikalle pitäisi löytää lisää rahoitusta runsaat 30 miljardia euroa vuoteen
2016 mennessä joko leikkaamalla lainakorkoja tai myöntämällä lisätukea.
Urpilainen ei halua vielä kertoa Suomen kantaa.
– Siellä on useita asioita pöydällä liittyen sekä rahoitukseen että
velkakestävyyteen. Uskon, että näistä yhteisymmärrys on saatavissa, mutta
vaatii vielä vähän lisäaikaa, sanoo Urpilainen. / Yle
Suomella kokouksessa
tiukin linja
- Suomi sanoi viime yön kokouksessa ei sekä koronlaskulle että
lisärahalle. Yle uutisten kokouslähteestä saaman tiedon mukaan, Suomi veti
tiukinta linjaa. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei halunnut tänään
kertoa, mitä Suomi olisi valmis tekemään. Aiemmin Urpilainen on kuitenkin
tehnyt selväksi, että Suomelle ei saa koitua enää lisäkustannuksia Kreikan
auttamisesta.
Saksa ja Hollanti, joiden kanssa Suomi on usein samoilla linjoilla, ovat
asioista eri mieltä sekä keskenään että osittain Suomen kanssa.
Saksa torjuu korkojen alentamisen, mutta olisi myöntyväinen lisärahoitukselle.
Hollanti sen sijaan suostuisi koronalennuksiin, mutta vastustaa lisärahan
myöntämistä, kerrotaan Yle Uutisille kokouslähteestä.
Mahdollinen lisärahoitus vaatii Suomessa eduskunnan päätöksen ja
se ei ole kivaa. SDP on omaksunut kovan linjan ja sitä tukevat muut
hallituspuolueet puhumattakaan oppositiosta , joka ei SDP:n linjaa tue siksi, että se on liian löysä.
Budjetti
Suomi on
kovalinjainen EU:n budjetin suhteen: Ei kasvua paitsi harvanasutuille seuduille
ja maataloudelle. Brexit eli Ison Britannian eroa valmistellaan ja siitä varoitetaan. Olisi tietenkin
menetys jos britit olisivat ulkopuolella tätä rauhanliittoa. Menneisyydessä Euroopan sodissa on saarivaltakuntaa ollut osapuolena. Gideon Rachmankin FT:ssä on tällä kannalla
FT.ssä oli myös analysoitu budjetin ongelmakohtia graafisesti. Kuvat kertovat
paljon kipukohdista. Yeinen käsitys on, että kyllä se siitä. Näin on aina
ollut ja tulee varmaan olemaankin eikä liitto tähän kaadu siitä
yksinkertaisesta syystä, että jos sopua ei sopua synny, jatketaan entisellä pohjalla.
EU:n pitäisi tukea kasvua ja kehitystä ja niin
Komission puheenjohtaja José Manuel Barrosokin selitti, että EU:n
budjetti ei ole enää maataloustukiaisten voivuori, vaan kasvun katalysaattori. Tähän
skeptinen diplomaatti murjaisi “ Vain jos olet lehmä”.
Budjetti on n. yksi (1) prosenttia EU- maiden BKT:sta ja ehdotuksien ero on hirmuinen 200
miljardia euroa.
”Olkaamme rehellisiä. Kyse ei ole rahasta, tämän takana on ideologia ”, sanoo Martin Schulz, (spd), Euroopan parlamentin
puhemies. EU edustajien keskuudessa on tänään syvä ero siitä,
mihin suuntaan EU: n pitäisi mennä.”
