Kotihoidon tuki ei olekaan sitä, miltä näyttää

Ehdokkaat esille jutussa oli vastailtu kotihoidontukiasiasta esitettyyn
kysymykseen. .Asia on ajankohtaine, sillä koulutuslautakunnalle esitetään, että kunnallinen lisä lakkautettaisiin ja näin säästettäisiin 0.5 miljoona euro; ei siis ole ihan pienestä asiasta kysymys. Tukea nauttii nyt melkein 200 lastaan kotona hoitavaa. Asia on ollut kädenväännön kohteena ja siitä on puhuttu paljon ja suurella varmuudella. Asiaan tarttui palstallamme poliittisen tienaamisen mahdollisuuden haistava Ville Vuorio, kok.

• Ensinnäkin,
  jottei tästä myöhemmästä kirjoituksesta tarvitse tehdä vääriä johtopäätöksiä, esitän aivan
  aliuksi, että kun puhun äidistä tässä yhteydessä, se voi tarkoittaa
  isääkin. Mutta puhun äidistä, koska niin käytännössä asia menee, että
  äiti useimmiten jää kotiin

.Asia ei ehkä ole ihan niin
yksinkertainen, kuin näyttäisi meidän monien mielestä olevan. Kysymys
nähdään useimmiten joko näkökulmasta koti on lapsen paras paikka tai
naisilla on oltava oikeus tasavertaiseen työssäkäyntiin. Näihin
näkökulmiin liitetään taloudellisia perusteita: Kotihoito on
laitoshoitoa halvempaa kunnan kannalta tai vastaväite koulutettujen
naisten kotona olo ei tue kasvua ja sitä kautta talouden tasapainoa.
Sitten on ollut tämä Sdp:n Naantalissa omaksuma linja, että pieni
kotihoidon tuki ei riitä, vähävaraisille elämiseen.  Äidin palkkatuloja tarvitaan . Joten niille
perheille, joilla ei ole varaa jäädä kotihoidon varaan, olisi 
maksettava  korkeampaa tukea, kun taas hyvin toimentuleville tuki vois
olla pienempää.. Siis tarveharkinnasta on kysymys.
Mutta tässä ei ole kaikki näkökohdat. Emeritus professori Jorma Sipilä tutkimuksiin vedoten kirjoitti tänään HS:n pääkirjoitussivulla artikkelin :

Lasten kotihoidon tukea täytyy
uudistaa
Ingressi: Varhaiskasvatuksessa pitää ottaa huomioon
vanhempien ohella myös lapsen näkökulma.

• Osa-ai­kai­nen
  ko­ti­hoi­to li­sää osa-ai­kai­sen päi­vä­hoi­don tar­vet­ta. Se ei ole il­mais­ta
  mut­tei kal­lis­ta­kaan. Ruot­si ja Nor­ja, jois­sa päi­vä­hoi­toa jär­jes­te­tään
  suh­teel­li­ses­ti pal­jon useam­mal­le, sel­viä­vät lap­si­per­hei­den pal­ve­luis­ta
  sa­mal­la kan­san­tuo­te­osuu­del­la kuin Suo­mi­kin.

• Suo­mes­sa
  80 pro­sent­tia kun­nis­ta aset­taa kun­ta­li­sän eh­dok­si, et­tä per­heen
  kaik­kia lap­sia hoi­de­taan ko­to­na. Tä­män vuok­si kas­vaa mah­dol­li­suus,
  et­tä ta­val­lis­ta suu­rem­pia ris­ke­jä koh­taa­vat lap­set ei­vät saa tu­kea
  ajois­sa.
• Mi­kä
  on saa­nut mei­dät us­ko­maan, et­tä lap­set tu­le­vat kyl­lä hoi­de­tuik­si,
  kun­han van­hem­mil­le an­ne­taan ra­haa?

Siinä meillä  näiden rahoitusvaikeuksien keskellä on uutta pohdittavaa