Ylen puoluekannatusmittaus on siirtynyt arvioimaan eli kysymään kuntavaalikantoja. Paljon ehdokasasettelusta johtuen Perussuomalaiset menettää ja Kokoomus kasvattaa. Keskusta ei yllätys kyllä ole hyötymässä paitsi ehkä maalaiskunnissa eli perussuomalaisten toivomaa romahdusta ei tapahdukaan.
En erityisesti tykkää kommentaattoreiden kuten politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikkö Paula Pokkinen sopulimaisesta selittelystä SDP:n kannatuksen olevan vain koronameriittiä:
Sanna Marinin (sd.) koronanhoitomeriitit näyttävät siivittävän SDP:tä kuntavaalien ykköseksi – ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2004. Puolueen etu on, jos kansan katse pysyy valtion taloustalkoiden sijaan koronassa vaalien yli.
Kolmien edellisten kuntavaalien voittaja kokoomus käy kohti vaaleja kolmossijalta.
Vaalien nelossija ja 12,9 prosentin kannatus olisi keskustalle vuosikymmenten kovin kolaus.
Miksi siis en tykkää Pokkisen analyysistä?
Siksi, että SDP:n kannatus oli nousussa jo enne koronaa ja toiseksi siksi, että olosuhteet huomioon ottaen talous luistaa oikeiston ja EK:n rutinoista huolimatta paremmin kuin vertailumaissa.
Perussuomalaisetkin menestyvät siellä, missä heillä on tarjota oikeistolaisia vetovoimaisia ehdokkaita. ”Työväenpuolueen” taika on katoamassa.
Paikallisilla asiakysymyksillä on kuitenkin eniten vaikutusta.
Naantalissa SDP on iät ajat ollut rakentava yhteistyön tekijä. Tällä valtuuskaudella kovakorvaisen keskustalaisen kaupunginjohtajan ja kokoomuslaisen hallituksen puheenjohtajan alistavalla jyräämisellä ei ole annettu sosialidemokaattien esittämille ympäristö ja sosiaalisille näkökulmille painoa. Viimeisenä pisarana on tämä kaupunginjohtajakysymyksen hätäinen kiirehtiminen poliittis-taktisista syistä.
Vaikka naantalilaiset eivät, kun asiat useimmille on kunnossa, paljon jaksa päätöksentekoa seurata, niin palautteesta päätellen kyllästymistä ja muutoshalua tuntuu olevan yllättävilläkin tahoilla. Muutoksen tuulet puhaltavat ja ne vaikuttavat vaalissa.
