Jutan kampanja on avattu ja teemat lyöty pöytään.
Puolustamme. Arvot. Rajat
Tätä kannatta toistaa ja vähän miettiä.
Sen voi sanoa: Me puolustamme arvoja ja rajoja – eli tähän aikaan soveltaen emme vain rajoja tai ettemme arvojen puolustamisessa pitäisi kiinni rajojen turvallisuudesta.
Muistellaan nyt itsenäisyyspäivän lähestyessä Suomen selviytymistä viime sodista. ”Kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta” oli suomalaisille tarjottu perustelu taistella vihollista vastaan.
Siinä oli paatosta, mutta ymmärrettävää sisältöä, jossa koti oli tärkein useimmille, uskontokin oli monille keskeinen elämän arvo ja muillekin siten , että ei uskonnon harjoittamista saa kieltä, kuten Neuvostoliitossa tehtiin. Isänmaa on ollut juhlallinen sellainen parempien ihmisten asia, mutta ”Voi ny toi vähävoimasempikin tän isänmaan eteen näin sota-aikana” Leppäsen Preetiä lainaten todeta.
Ja sitten oli 1930-luvulla rakennettua yhteisöllisyyden uutta sisältö, jossa sarasti ajatus ettei ketään jätetä. Se oli uutta politiikkaa, jossa oli otettu työväenliikkeenkin toiveita huomioon.
