Rannikkoseutu lehti on nyt suuren mediatalon ohjauksessa. Se tietään leveämpi harteita, mutta myös vähemmän tunnetta.
Pitkä jo 1930 luvun syvän laman ajoilta peräisin oleva lehti on kokenut monet vaiheet. Lehden loppu on useasti ollut lähellä, mutta jotenkin se on selviytynyt.
Meidänkin muistissa ovat Uutis-Valjakko, Naantalin Lehti ja nyt uusimpana paikallisena Turun Seutusanomat.
Mutta lehtiä enemmän muistamme henkilöitä: Voittamaton ykkönen on ollut kotiseutuneuvos Raino Puottula. Hän oli oman aikansa ihme -tietävä, osaava, tuottelias ja viitseliäs – kotiseutulehti oli intohimona. Hän teki paikallishistoriaa.
Toinen erilainen mutta merkittävä päätoimittajana ja omistajan on ollut Juha Haapakoski. Hänestä ei puuttunut lehtimiestä; särmää oli. Mutta Juha Haapakoskella oli liikkeenjohdon ja kehittämisen kykyä ja niinpä hän onnistu nostamaan lehteä ja sen omistajaa. Kyllä hän antoi hyvät vauhdit nykylehdelle.
Mutta Almasta Sanomaan siirtyminen viime vuoden alussa onkin sitten oma lukunsa, jonka prologi on vasta kirjoitettu.
Löytyykö uuden formaatin viikkolehdelle tilaajia ja saako digi-lehti omistajalle riittävästi tuloja, tullee ratkaisemaan jatkon.
Oma veikkaukseni on, että jotain uutta pitää emolta saada yhtäältä ja toisaalta paikallisuus vaatii erityistä luovuutta.
Pidetään peukkuja monipuolisuuden puolesta !
Pieniä, tikkuaskin kokoisia, paikallisuutisia ja miltei kokosivun kuvia, Sanoma-yhtiöiden yleisjuttuja autoista ja kukka-asetelmista. RS-lehden taso on laskenut ja laskenut lujaa vauhtia.
Naantali-aiheiset jututkin ovat olleet kuin kaupungin omia antamia omakehujuttuja.
Taitaa mennä lehti vaihtoon, Vakka-Suomen Sanomatkin ilmestyy alueella, Naantalin kaupunkilaisetkin ovat mukana yhtenä osakkaana ao. mediayhtiössä.